Avaa päävalikko

Vilho Edvard (V. E.) Törmänen (sukunimi aik. Kyrö; 12. huhtikuuta 1886 Inari3. kesäkuuta 1967 Lohja) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija.

Sisällysluettelo

HenkilötietojaMuokkaa

Törmänen valmistui opettajaksi Kajaanin seminaarista 1909 ja toimi kansakoulunopettajana ensin Rovaniemellä 1909–1910 sekä 1912–1918 ja sitten Vihdissä 1921–1930. Viimeksi hän oli opettajana Lohjalla 1930–1947. Törmänen oli myös päätoimittajana Keski-Pohjanmaa -lehdessä 1919–1921 ja Länsi-Uusimaa-lehdessä 1935–1937. Törmäsen ja hänen puolisonsa Liina Halvarin poika, pastori ja reservin vänrikki Onni Törmänen, kaatui talvisodassa maaliskuussa 1940 joukkueenjohtajana Turkinsaaressa.[1]

Kirjailijan uraMuokkaa

Törmänen aloitti kirjoittamisen jo opiskellessaan Kajaanin seminaarissa. Hänen 1925 ilmestynyt esikoisromaaninsa Mestarit sijoittui lappilaiseen Juutuan kylään. Törmäsen tunnetuin teos, runokokoelma Tunturilauluja ilmestyi 1925 ja sai hyvän vastaanoton. Säveltäjä Yrjö Kilpinen sävelsi kokoelman runoista 12 kappaletta muun muassa runot Jänkä, Vanha kirkko, Laululle ja Tunturille. Runokokoelma käännettiin myös ruotsiksi ja saksaksi.

Törmänen joutui kuitenkin tahtomattaan mukaan 1920-luvun kirjallisiin taisteluihin kun professori Edvin Flinck (Linkomies) kritisoi samaan aikaan ilmestyneitä Tulenkantajat-ryhmään kuuluneiden runoilijoiden runokokoelmia ja piti Törmäsen Tunturilauluja-kokoelmaa niitä parempana. Kun Törmäsen toinen runokokoelma Elämän korpi ilmestyi 1928, Tulenkantajiin kuulunut Lauri Viljanen kirjoitti siitä murskaavan arvostelun jossa hän vertasi kokoelman runoja viikkolehtien palstoilla julkaistuihin "runollisiin rikkaruohoihin". Törmänen joutui tämän jälkeen julkaisemaan lähes kaikki teoksensa omakustanteina sillä kustantajat eivät halunneet niitä julkaista. Tätä tilannetta hän kuvasi itse 1956 ilmestyneessä omakustanteessa Harkittu "murha". Törmänen joutui omasta mielestään Tulenkantajien "klikkiterrorin kohteeksi".

TeoksiaMuokkaa

  • Mestarit, kertomus liikkuvan työväen elämästä Lapissa. Kirja 1924
  • Tunturilauluja, runokokoelma. Kirja 1925
  • Vihdin nuorisoseura, katsaus 30-vuotiseen toimintaan. 1925
  • Elämän korpi, runoja. WSOY 1928
  • Villipeura, tunturilauluja 2. Tekijä 1932
  • Kartanoita ja alustalaisia, romaani. Tekijä 1933
  • Jumalankieltäjät, hupainen kertomus herroista, työmiehistä ja talonpojista. Kustannusliike Kyrönheimo 1942
  • Tiilentekijän lauluja Egyptin orjuudessa. Kustannusliike Kyrönheimo 1944
  • Lohjan seudun osuusliike r.l. 1926-1946. 1947
  • Alppiruusu, tunturilauluja 3. Sisältää myös Harkittu "murha". Teilatun miehen kohtalo. Hämmästyttäviä tosiasioita kirjallisesta elämästämme. Tekijä 1956
  • Oppilaskapina, kertomus suurlakon ajoilta. Tekijä 1961
  • Metsänlukijat, romaani. Tekijä 1963
  • Hymyilevä harju, runoja. Tekijä 1965
  • Karttakeppi ja punekynä, romaani korven sivistystaistelusta. Tekijä 1966

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939-1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 576. WSOY, 1949.