Vilhelm Ludvig Peter Thomsen (25. tammikuuta 1842 Kööpenhamina13. toukokuuta 1927 Kööpenhamina[1]) oli tanskalainen kielitieteilijä. Hän oli Kööpenhaminan yliopiston vertailevan kielitieteen professori 1887–1912. Hän edisti kielitieteen kehitystä ja kehitti tutkimusmenetelmiä. Hän julkaisi suomalais-ugrilaisia kieliä käsitteleviä julkaisua, ja käsitteli niissä itämerensuomalaisissa kielissä tavattavia hyvin vanhoja germaanis- ja balttilais-peräisiä kieliaineksia, jotka ovat tulleet näihin kieliin jo kantasuomalaisena aikana. Hän esittää myös tärkeitä päätelmiä kantasuomalaisten asuinpaikoista ja sivistystasosta.[1]

Vilhelm Thomsen 1842–1927

Teoksessaan The Relations between Ancient Russia and Scandinavia and the Origin of the Russian State (1877, käännetty monille kielille) hän selvitti ongelman Venäjän valtakunnan perustajien kansallisuudesta. Maineikkain on hänen keksintöjänsä vuodesta 1893 muinaisturkkilaisten kivikirjoitusten selitykseksi. Hän esittää sen teoksessaan Inscriptions de l'Orkhon déchiffr+ees (1896. Muinaisturkkilaisuuden tutkimukseen kuuluu myös teos Turcica (1916).[1]

Hän toimi Tanskan tiedeseuran esimiehenä vuodesta 1909. Hän kävi Suomessa 1867 ja perehtyi jo silloin suomen kieleen.[1] Thomsen asui kesällä 1867 Keuruulla Ison-Liukon talossa. Hän opiskeli suomen kieltä opettajanaan pääasiassa talon renki Ananias Rajamäki ja valmisti kesän aikana teoksensa Det magyariske sprog ogh dets stammesslaegtskap (Magyarien kieli ja sen sukulaiset), jossa hän tieteellisesti todisti unkarilaisten ja suomalaisten sukulaisuuden.[2]

Hänen tyttärensä Kristiane Nicoline Thomsenin puoliso oli E. N. Setälä.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 1362
  2. Keurulaisen talon sivistyshistoriaa, Aamulehti, 27.11.1938, nro 321, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Kansallisbiografia viitattu 14.5.2013

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.