Avaa päävalikko

Viktor Reinhold Smeds (18. syyskuuta 1885 Petolahti22. helmikuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen urheiluvaikuttaja, liikemies, voimistelija ja olympiamitalisti. Smeds oli Suomen kansainvälisesti näkyvimpiä urheiluvaikuttajia, ja hän toimi muun muassa kansainvälisen painiliiton puheenjohtajana vuosina 1930–1952. Smeds vaikutti muissakin voimailulajeissa, etenkin nyrkkeilyssä, jossa hän oli Suomen-mestari raskaassa keskisarjassa 1923 ja raskaassa sarjassa 1925[1].

Mitalit
Viktor Smeds
Viktor Smeds
Maa: Suomen vuosina 1809–1858 ja 1883–1914 käytössä ollut lippu. Suomi
Miesten voimistelu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Lontoo 1908 joukkuevoimistelu

ElämäkertaMuokkaa

Smedsin vanhemmat olivat talollinen Johan Erik Smeds ja Lovisa Båsk. Hän pääsi ylioppilaaksi 1904 Helsingin Nya svenska läroverketistä ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1907 ja maisteriksi 1908. Smeds toimi sitten Loviisan alkeiskoulun ja sen yksityisten jatkoluokkien venäjänkielen, voimistelun ja terveysopin opettajana ja samalla Loviisan poliisilaitoksen päällikkönä 1909–1916. Sittemmin Smeds oli Athlos-lehden vastaavana toimittajana 1924–1925, Voimailulehden taloudenhoitajana 1926–1927, Helsingin Metro-Goldwyn-Mayer Films oy:n apulaisjohtajana 1929–1931, Elfvingin kalastuslaivaston palveluksessa 1933–1937 ja itsenäisenä liikemiehenä vuodesta 1940 alkaen. [2][1]

Smeds voimisteli Suomen joukkueessa sen voittaessa joukkuevoimistelun olympiapronssia Lontoosta 1908. Suomen itsenäistymisen aikoihin Smeds oli yksi suomalaisen urheilun ruumiillistumista ja huomattavimpia urheiluvaikuttajia. Vuonna 1929 hänet valittiin kansainvälisen painiliiton FILA:n nimiedeltäjän IAWF:n puheenjohtajaksi, missä virassa hän toimi vuoteen 1952 asti. Smedsin puheenjohtajakaudella IAWF:n toiminta aktivoitui huomattavasti.[3] Vuosina 1933–1935 Smeds toimi Suomen Olympiakomitean sihteerinä. Hän toimi myös Suomen Nyrkkeilyliiton puheenjohtajana. Nyrkkeilyssä ja sen kehittymisessä Smeds oli erittäin tärkeä vaikuttaja.

Viktor Smeds toimi vuonna 1941 mukana SS-miesten värväyksessä. Jatkosodan aikana Smeds toimi vankien kuulustelijana, ja sen vuoksi hän koki tarpeen siirtyä syksyllä 1944 Suomesta. Hän siirtyi Stella Polaris-operaation yhteydessä Ruotsiin, mutta palasi pian takaisin Suomeen.[4]

Vuonna 1948 Smedsille myönnettiin SVUL:n aloitteesta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi.[5]

TeoksiaMuokkaa

  • Nyrkkeilytuomari : johdanto kehätuomarin tehtäviin ja nyrkkeilyarvostelun perusteisiin. Suomen nyrkkeilyliitto, Helsinki 1931
  • Nyrkkeilykirja ; tekijät Roland Hentzel ja Viktor Smeds ; suomentanut Jori Ilanko. Otava 1936

SuomennoksiaMuokkaa

  • Kansainväliset nyrkkeilysäännöt ; suomennos Viktor Smeds ja Arvi Heiskanen. Suomen nyrkkeilykomitea, Helsinki 1949

LähteetMuokkaa

KirjallisuusMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.