Viktor Jerofejev
Viktor Vladimirovitš Jerofejev (ven. Виктор Владимирович Ерофеев; s. 19. syyskuuta 1947 Moskova) on venäläinen kirjailija, joka on joutunut toisinajattelijan kirjoihin niin Leonid Brežnevin Neuvostoliitossa kuin Putinin Venäjälläkin.
Elämä muokkaa
Jerofejevin isä oli Josif Stalinin läheinen työtoveri ja suurlähettiläs Vladimir Jerofejev. Perhe asui Pariisissa Jerofejevin lapsuudessa, ja niinpä hänen teoksiaan on käännetty runsaasti ranskaksi.[1] Jerofejev valmistui vuonna 1970 Moskovan yliopistosta. Väitöskirjansa hän teki vuonna 1970 Fjodor Dostojevskista ja ranskalaisesta eksistentialismista.
Hän toimi Neuvostoliiton aikana Metropol-nimisen nuorten kirjailijoiden aikakausjulkaisun toimittajana[1] ja julkaisi teoksia niin sallitusti kuin epävirallisella samizdat-sektorillakin. Jerofejevin mielipiteet katkaisivat kirjailijaliiton jäsenyyden ja hänen isänsä uran.[1]
Toisinajattelijana hän lukeutui räväkkään, normeja koettelevaan siipeen, jonka läntinen vastine oli 1960-luvun kulttuuriradikalismi.[2] Muun kirjallisen tuotannon ohella Jerofejev on kirjoittanut Alfred Schnittken oopperan Elämä idiootin kanssa libreton, joka perustuu hänen saman nimiseen novelliinsa.[1]
Venäjällä hän joutui 2000-luvun alussa Našin hampaisiin, ja hänen teoksiaan koetettiin saada kirjakauppaboikottiin. Syytöksinä olivat ”pornografisuus” ja ”epäkansallisuus”. Toisaalta venäläinen sivistyneistö suhtautuu häneen kalseasti, ja muun muassa sananvapausaktivisti Andrei Bitovin mukaan hän ”ei ole eläessään kirjoittanut yhtään ainutta totuudellista sanaa”.[3] Hänet erotettiin välillä Venäjän kirjailijaliitosta mutta hyväksyttiin uudestaan jäseneksi.[1]
Jerofejev asui sittemmin Moskovassa, ja hänellä oli vuodesta 1998 ohjelma Apokrif valtiollisen tv-yhtiön Rossijan Kultura-kanavalla. Hän kirjoittaa kolumneja Frankfurter Allgemeine Zeitungiin ja The New Yorkeriin.[3]
Jerofejev on asunut Berliinissä keväästä 2022[4] ja kirjoitti siellä romaanin, jonka nimi on suomennettuna Suuri gopnik. Se on omaelämäkerrallinen, mutta kertoo myös Vladimir Putinin elämästä ja tämän hallinnon ajasta.[5] Kirja ilmestyi ensin syksyllä 2023 saksaksi nimellä Der Große Gopnik, helmikuussa 2024 venäjäksi.[4] Jerofejev on aiemmin sanonut, että ”Putin on ’gopnik’, pienempiään kiusaavaa huligaani”[6].
Teokset muokkaa
- Der Große Gopnik, Mathes & Seitz, 2023
Suomennetut teokset muokkaa
- Moskovan kaunotar. (Russkaja krasavica, 1990). Suomentanut Olli Kuukasjärvi. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11367-4.
- Miehet. (Mushinyi, 1997). Suomentanut Jukka Mallinen. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-281-4.
- Venäläisen sielun ensyklopedia. (Enciklopediâ russkoj duši, 1999). Suomentanut Jukka Mallinen. Helsinki: Like, 2009. ISBN 978-952-01-0238-8.
- Hyvä Stalin. (Horošij Stalin, 2004). Suomentanut Jukka Mallinen. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-889-9.
- Novellit
- Papukaija (Popugaitšik) teoksessa: Hauskat hautajaiset: venäläistä nykyproosaa, toim. ja suom. Jukka Mallinen. Helsinki : Orient Express, 1991 ISBN 951-615-774-2
Dokumenttielokuvia muokkaa
- Venäjän vapain mies, 2012
Lähteet muokkaa
- Mukkulan kansainvälinen kirjailijakokous - Viktor Jerofejev (Arkistoitu – Internet Archive).
- Matti Mäkelä, "Te saatatte ihmiset tolaltaan ja saatte siitä tyydytystä", Viktor Jerofejev kääntää Venäjän sielun apposen auki (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e Monto, Riitta: Viktor Jerofejev kirjoittaa isästä ja pojasta Stalinin kämmenellä Turun Sanomat. 7.10.2007. Viitattu 11.6.2009.
- ↑ Liken kirjailijaesittely Like kustannus. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Leppänen, Veli-Pekka: Sivistyneistö murjoo kirjailijaa. Helsingin Sanomat, 11.6.2009, s. C2.
- ↑ a b René Nyberg, Jäähyväiskirje Venäjälle, Suomen Kuvalehti 20.1.2024 (4/2024 s. 40–43), viitattu 25.1.2024
- ↑ Miia Gustafsson, "Venäjä ja länsi eivät koskaan ymmärrä toisiaan", sanoo maailmankuulu venäläiskirjailija Ylen haastattelussa, Yle.fi, uutiset 16.3.2022, viitattu 16.3.2022
- ↑ Teppo Tiilikainen, Putin on ”gopnik”, pienempiään kiusaavaa huligaani, sanoo Suomessa pysähtynyt maailmankuulu venäläiskirjailija, 15.3.2022, viitattu 25.1.2024