Viktor Blomqvist

suomalainen poliitikko

Viktor Emanuel Blomqvist (28. helmikuuta 1872 Vaasa24. marraskuuta 1928 Vaasa) oli suomalainen faktori ja liikemies, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuonna 1917.[1] Hän oli Vaasan ruotsinkielisen työväenliikkeen varhaisvuosien merkittävimpiä hahmoja.[2]

Viktor Blomqvist
Viktor Blomqvist 1920-luvulla.
Viktor Blomqvist 1920-luvulla.
Kansanedustaja
4.4.1917–31.10.1917
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Vaasan eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt28. helmikuuta 1872
Vaasa
Kuollut24. marraskuuta 1928 (57 vuotta)
Vaasa
Ammatti faktori, liikemies

Elämä

muokkaa

Viktor Blomqvistin vanhemmat olivat suutari Henrik Blomqvist ja Lisa Blomqvist. Oltuaan nuorena kirjaltajan opissa hän työskenteli muun muassa Vasabladetin ja Hufvudstadsbladetin kirjapainoissa vuoteen 1900 saakka. Myöhemmin Blomqvist oli Vaasan puuvillatehtaalla varastonhoitajana, kunnes siirtyi 1906 perustetun Vapaan Sanan faktoriksi ja lehtiyhtiön johtajaksi.[1][3][4]

Blomqvist vaikutti Vaasan ruotsinkielisessä työväenliikkeessä jo sen perustamisesta lähtien. 1900-luvun alkuvuosina Blomqvist toimi Vasa Svenska Arbetarföreningin puheenjohtajana ja hänellä oli merkittävä rooli Vaasan työväentalon rakennushankkeessa.[2] Blomqvist tunnettiin myös innokkaana urheilumiehenä, joka ajoi muun muassa Hietalahden urheilukentän rakentamista.[3] Lisäksi hän oli Palosaaren Urheiluseuran perustajajäsen ja seuran ensimmäinen puheenjohtaja.[5]

Ensimmäisen maailmansodan aikana Blomqvist toimi Vaasan elintarvikelautakunnan puheenjohtajana.[3] Hänestä tuli kansanedustaja vuonna 1916, jolloin valittu eduskunta kokoontui vasta seuraavana keväänä. Blomqvistin ainoaksi jäänyt kansanedustajakausi päättyi eduskunnan hajottamiseen jo puoli vuotta myöhemmin.[1] Puolueensa parlamentaarista linjaa edustanut Blomqvist vastusti aseellista vallankumousta. Sisällissodan käynnistyttyä Vaasan senaatti levitti Blomqvistin ja toisen entisen SDP:n kansanedustajan Otto Piisisen nimissä julkaistua kirjasta Miten käy Suomen työväenliikkeen?, jossa tuomittiin kapina ja tuettiin valkoisia. Blomqvist ei mahdollisesti osallistunut sen laatimiseen, vaan pelkästään allekirjoitti tekstin.[6]

Sodan jälkeen Blomqvist ryhtyi liikemieheksi. Hän omisti Vaasassa toimineen leipätehdas Pohjolan sekä elokuvateatteri Olympian.[3] Ruotsalaisen työväenyhdistyksen jouduttua kommunistien haltuun Blomqvist oli perustamassa Vasa Svenska Socialdemokratiska Arbetarföreningia.[2] Hän oli 1920-luvulla myös Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen. Blomqvist kuoli kotonaan aivoverenvuotoon marraskuussa 1928.[3]

Viktor Blomqvistin puoliso oli Hilma Maria Hellström, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1896.[1] Pariskunnalla oli kaksi poikaa.[3]

Teoksia

muokkaa
  • Blomqvist, Viktor; Piisinen, Otto: Miten käy Suomen työväenliikkeen?. Vaasa: Ylipäällikön neuvottelukunta, 1918. Työväenliikkeen kirjasto (PDF).

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Viktor Blomqvist Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.9.2008.
  2. a b c Viktor Blomqvist. Arbetarbladet, 28.11.1928, nro 140, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.11.2023. (ruotsiksi)
  3. a b c d e f Kuollut. Vaasa, 26.11.1928, nro 276, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.11.2023.
  4. Kuollut puoluetoveri. Suomen Sosialidemokraatti, 26.11.1928, nro 324, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.11.2023.
  5. Palosaaren Urheiluseuran 10-vuotisjuhla. Vapaa Sana, 19.8.1912, nro 94, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.11.2023.
  6. Piilonen, Juhani: ”Rintamien selustassa”, Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 : 2. Taistelu vallasta, s. 525–527. Helsinki: Valtionarkisto, 1993. ISBN 951-37072-8-8.

Aiheesta muualla

muokkaa