Viktor Amadeus III
Viktor Amadeus III (26. kesäkuuta 1726 Torino – 16. lokakuuta 1796 Moncalieri)[1] oli Sardinian kuningaskunnan kuningas vuosina 1773–1796.[2]
| Viktor Amadeus III | |
|---|---|
 Viktor Amadeus III, Anton Raphael Mengs n. 1773–1780 | |
| Sardinian kuningas | |
| Valtakausi | 20. helmikuuta 1773 – 16. lokakuuta 1796 |
| Edeltäjä | Kaarle Emanuel III |
| Seuraaja | Kaarle Emanuel IV |
| Syntynyt |
26. kesäkuuta 1726 Torino, Savoiji |
| Kuollut |
16. lokakuuta 1796 (70 vuotta) Moncalieri, Sardinia |
| Puoliso | Maria Antonia Ferdinanda |
| Lapset |
Kaarle Emanuel IV Marie Joséphine Maria Theresa Maria Anna Viktor Emanuel I Maurizio Maria Karoliina Kaarle Felix Giuseppe |
| Suku | Savoiji |
| Isä | Kaarle Emanuel III |
| Äiti | Polyxena |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Suku ja koulutus muokkaa
Viktor Amadeuksen vanhemmat olivat Sardinian kuningas Kaarle Emanuel III ja tämän toinen puoliso Hesse-Reinfels-Rotenburgin prinsessa Polyxena (1706–1735), joka oli Ernest Leopoldin, Hesse-Reinfels-Rotenburgin maakreivin (1684–1749) ja Löwenstein-Wertheim-Rochefortin prinsessa Eleonore Maria Annan (1686–1753) vanhin tytär.
Hän oli vanhin kuudesta sisaruksesta, joista kaksi nuorempaa sisarta kuolivat naimattomina, yksi ryhtyi nunnaksi ja kaksi nuorinta veljeä kuolivat jo lapsina. Lisäksi hänellä oli neljä sisaruspuolta, jotka kolme kuolivat lapsina. Nuorin velipuoli Savoijin prinssi Benedetto (1741–1808), Chablaisin herttua (-1796) ja Ivrean markiisi (1796–1808), avioitui Viktor Amadeuksen tyttären, Savoijin prinsessa Maria Anan (1757–1824) kanssa, heillä ei ollut jälkeläisiä.
Hänen koulutuksensa uskottiin Gerdil Giacinto Sigismondolle, jossa painotettiin erityisesti sotilaskoulutusta. Hän oli koko elämänsä ajan kiinnostunut valtion armeijasta, johon hän kiinnitti huomionsa. Nuorena prinssinä hän ympäröi itsensä intellektuelleilla ja ministereillä,[2] joista monet nousivat esiin hänen hallituskautensa aikana. Hän oli yksityishenkilönä konservatiivinen ja hyvin uskonnollinen henkilö, ja nuorena poikana hän pysyi kaukana julkisesta elämästä. Hänen isänsä piti häntä sopimattomana vallanpitäjäksi.
Kuningas muokkaa
Viktor Amadeus tuli hallitsijaksi isänsä Kaarle Emanuel III:n kuoltua 20. helmikuuta 1773.[3] Hänen on sanottu olleen hallitsijana kehno ja epäkäytännöllinen sekä nimittäneen yhtä lailla kehnoja henkilöitä maansa hallitukseen.[1]
Viktor Amadeus oli Ranskan vallankumouksen vastustaja, ja hänen johdollaan Sardinia liittyi vuonna 1792 Ranskan vallankumoussotaan Ranskan-vastaisen ensimmäiseen liittokunnan puolelle. Hän saavutti ensimmäisen kolmen sotavuoden aikana joitain voittoja ranskalaisista, mutta sen jälkeen hänen armeijansa taistelutahto alkoi heiketä ja valtion varat huveta. Vuonna 1796 Napoléon Bonaparten johtamat ranskalaiset pakottivat Viktor Amadeuksen tekemään aselevon Cherascossa ja hyväksymään 15. toukokuuta allekirjoitetun Pariisin rauhansopimuksen ehdot. Niiden mukaan Savoiji ja Nizza liitettiin Ranskaan ja Ranskan armeijalle oli taattava vapaa pääsy Italiaan Sardinialle kuuluneen Piemonten alueen läpi.[1][3]
Perintö muokkaa
Viktor Amadeus kuoli lokakuussa 1796 aivoverenkiertohäiriöön 70-vuotiaana.[1][3] Hän jätti taloudellisesti vahingoittuneen kuningaskunnan ja kaksi keskeistä maakuntaa – Savoijin ja Nizzan – tuhoutumaan Ranskan vallankumouksellisten voimien käsissä. Hänet haudattiin Torinon Supergan basilikaan. Hyväluontoisena mutta naiivina hän oli alaistensa rakastama anteliaisuutensa[2] vuoksi. Häntä seurasi kuninkaana vanhin poika Kaarle Emanuel IV, joka oli luonteeltaan arka askeetikko.[2]
Avioliitto ja lapset muokkaa
Viktor Amadeus III:n puoliso 8vuodesta 1750 oli Espanjan infanta Maria Antonia Fernanda (1729–1785), joka oli kuningas Filip V:n ja Elisabet Farnesen nuorin tytär. Heidän kolmesta pojastaan Kaarle Emanuel IV:stä, Viktor Emanuel I:stä ja Kaarle Felixistä tuli kaikista vuorollaan Sardinian kuninkaita.[3] Heidän avioliittonsa oli onnellinen eikä Maria Antonia yrittänyt vaikuttanut mitenkään puolisoonsa. Viktor Amadeukselle ja Maria Antonialle syntyi kaksitoista lasta, joista yhdeksän eli aikuiseksi asti:
_by_Jacopo_Amigoni_(Prado).jpg)
- Kaarle Emanuel IV (24. toukokuuta 1751 – 6. lokakuuta 1819), avioitui Ranskan prinsessa Marie Clotilden (1759–1802) kanssa vuonna 1775, ei jälkeläisiä
- Maria Elisabetta Carlotta (16.7.1752 – 17.4.1755), kuoli 2-vuotiaana
- Maria Giuseppina (2.9.1753 – 13.11.1810), avioitui Louis Stanislausin, Provencen kreivin kanssa vuonna 1771, ei jälkeläisiä
- Amadeus Alexander (5. lokakuuta 1754 – 29. huhtikuuta 1755), kuoli alle vuoden ikäisenä
- Maria Teresa (31. tammikuuta 1756 – 2. kesäkuuta 1805), avioitui Artoisin kreivi Kaarlen (1757–1836) kanssa vuonna 1773, josta tuli vuonna 1824 Ranskan kuningas Kaarle X, heillä oli neljä lasta, joista vanhin poika oli Ludvig XIX
- Maria Anna (17. joulukuuta 1757 – 11. lokakuuta 1824), avioitui setänsä Savoijin prinssi Benedetton (1741–1808) kanssa vuonna 1775, ei jälkeläisiä
- Viktor Emanuel I (24. heinäkuuta 1759 – 10. tammikuuta 1824), avioitui Itävalta-Esten arkkiherttuatar Maria Teresan (1773–1832) kanssa vuonna 1789, heillä oli seitsemän lasta
- Maria Cristina Ferdinanda (21.11.1760 – 19.5.1768), kuoli 7-vuotiaana
- Maurizio (13. joulukuuta 1762 – 1. syyskuuta 1799), kuoli naimattomana malariaan
- Maria Carolina (17. tammikuuta 1764 – 28. joulukuuta 1782), avioitui Saksin vaaliruhtinas Antonin (1755–1836) kanssa vuonna 1781, kuoli vuosi avioliiton solmimisen jälkeen, ei jälkeläisiä
- Kaarle Felix (6. huhtikuuta 1765 – 27. huhtikuuta 1831), avioitui Napolin ja Sisilian prinsessa Maria Cristinan (1779–1849) kanssa vuonna 1807, joka oli Ferdinand I:n ja Maria Karolinan tytär, heillä ei ollut jälkeläisiä
- Giuseppe (5. lokakuuta 1766 – 29. lokakuuta 1802), kuoli naimattomana malariaan
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Victor Amadeus III (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 21.6.2014.
- ↑ a b c d Victor Amadeus III | Reformer, Savoy, Italy | Britannica www.britannica.com. Viitattu 30.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Nordisk familjebok (1921), s. 417 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.6.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viktor Amadeus III Wikimedia Commonsissa
