Sven Viking Sevelius (3. helmikuuta 1897 Sipoo13. kesäkuuta 1919 Polovina, Itä-Karjala[1]) oli suomalainen ylioppilas ja puna-armeijan pataljoonankomentaja. Hän edusti urheilijana IFK Helsingforsia ja Helsingin Jyryä.

Seveliuksen isä toimi kirkkoherrana Ahvenanmaalla Vårdössä. Suomen sisällissodan alkaessa Sevelius liittyi punaisiin yhdessä luokkatoverinsa Eyolf Mattssonin kanssa ja toimi sihteerinä kansanvaltuuskunnan raha-asiain toimikunnassa. Sodan loppuvaiheissa Sevelius pakeni Venäjälle.

Sevelius liittyi puna-armeijaan ja yleni pataljoonankomentajaksi. Sevelius toimi vuoden 1919 alusta Itä-Karjalan aluetta puolustaneen 164. suomalaisen jalkaväkirykmentin 1. pataljoonan komentajana. Eyolf Mattsson komensi rykmentin 2. pataljoonaa ja Tuure Lehen oli rykmentin vuoristotykkipatterin komentajana. Rykmentin 1. pataljoona oli aluksi puolustusasemissa Petroskoin edustalla ja siirtyi sitten toukokuun 1919 alussa Polovinaan.

Sevelius haavoittui vaikeasti 13. kesäkuuta 1919 Polovinassa Prääsän vähän aiemmin vallanneiden suomalaisten Aunuksen retkikunnan joukkojen hyökättyä kylään. Hän jäi vangiksi ja joutui teloitetuksi.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Salomaa, Markku: ”Suomalaisrykmentit Venäjän kansalaissodassa”, Sotahistoriallinen aikakauskirja 12, s. 18. Helsinki: Suomen Sotahistoriallinen Seura, 1993. ISSN 0357-816X. Teoksen verkkoversio.