Viitaniemen koulu

peruskoulu

Viitaniemen koulu on Jyväskylässä Viitaniemessä sijaitseva perusopetuksen luokkien 7–9 koulu. Koulussa opiskelee noin 530 oppilasta vuosiluokilla 7–9. Koulutalo on valmistunut vuonna 1962 Viitaniemen yhteiskoulun nimellä toimineelle yksityiselle oppikoululle (keskikoulu ja lukio) ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jonas Cedercreutz ja Helge Railo. Liikuntasali sijaitsee erillisessä rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1967. Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan vuonna 1973. Vuosina 1973–1995 talossa toimi hallinnollisesti kaksi koulua, Viitaniemen yläaste ja lukio. [1]

Viitaniemen koulu kesällä 2013

Lukio yhdistettiin 1995 kahden muun lukion (mm. Kilpisen lukio) kanssa Cygnaeus-lukioksi. Vuonna 2007 Viitaniemen ja Voionmaan koulut yhdistettiin, ja niille valmistui peruskorjattu Viitaniemen koulun talo vuonna 2008. Peruskorjauksessa lähes koko koulu uusittiin, mutta Viitaniemen suojelukaavan takia sen ulkonäkö säilytettiin lähes ennallaan. Koulun edustalla on taiteilija Juhani Petäjäniemen teos Keinumieli-Tyhjämieli-Häkkimieli[2].

Koulu sisältää luokka-asteet 7–9 ja se on Kortepohjan, Lohikosken, Puistokoulun ja Vesangan alakoulujen lähin yläkoulu. Siellä on myös erityisluokka autistisille oppilaille ja englanninkielistä opetusta (luokat 7–9). Koulu toteuttaa kurssi- ja jaksojärjestelmää. Lukuvuosi koostuu neljästä jaksosta siten, että pääosa kursseista on keskitetty yhteen jaksoon.

Historia muokkaa

Koulurakennuksen synty 1962 muokkaa

Koulun perustamisen tarkoituksena oli saada lukiopaikkoja Jyväskylän kunnallisesta keskikoulusta jatkaville oppilaille. Tätä varten perustettiin 1.7.1957 Jyväskylän yhteislukion kannatusyhdistys ry. Kannatusyhdistyksellä oli vuoden 1958 lopussa 146 jäsentä, jotka olivat maksaneet jäsenmaksuja 220 000 markkaa. Yhdistys anoi valtioneuvostolta lupaa lukion perustamista varten sekä Jyväskylän kaupungilta määrärahaa opettajien palkkaukseen ja muihin juokseviin menoihin (600 000 markkaa vuodessa). Syksyllä 1958 lukio aloitti vanhan kauppakoulun rakennuksessa torin laidalla.

Kannatusyhdistys anoi vuonna 1960 oikeutta laajentaa koulua myös keskikoululuokat käsittäväksi oppikouluksi ja samalla anottiin lupaa muuttaa koulun nimi Viitaniemen yhteiskouluksi. Anomus hyväksyttiin valtioneuvostossa 5.5.1961.

Nimimuutos osoittaa, että oman koulutalon saaminen oli vireillä. Kaupunki oli osoittanut koululle tontin Viitaniemestä (ensimmäinen päätös kaupunginvaltuustossa 3.11.1959). Tontti oli kuitenkin liian pieni, joten tarvittiin sen laajennusta. Lopullisesti tonttiasia päätettiin 25.9.1961, kun kaupunki lahjoitti nykyisen tontin koulun kannatusyhdistykselle.

Rakennuksen arkkitehdeiksi valittiin vuonna 1961 Jonas Cedercreutz ja Helge Railo, joilla oli yhteinen arkkitehtitoimisto Helsingissä. Sovittiin, että suunnittelu on valmis urakkatarjousvaiheeseen mennessä, joka alkoi syyskuussa 1961. Pääurakoitsijaksi valittiin B. Lindbergin Rakennustoimisto ja valvojaksi rakennusmestari Hydén. Rakentaminen alkoi lokakuussa 1961 ja sen lopputarkastus pidettiin 10.9.1962. Koulun liikuntasali valmistui vasta 1967. Liikuntasalin rakentamista viivyttivät rahoitusongelmat. Salin rakentaminen maksoi 561 000 markkaa. Koulutalon tilavuus oli 16 120 kuutiometriä (noin 5000 neliömetriä) ja salirakennuksen tilavuus 6 470 kuutiometriä.[3]

1960-luvun peruskoulu-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli koulujen kunnallistaminen. Niinpä Viitaniemen yhteiskoulukin siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan ja omistukseen elokuun 1973 alusta. Hallinnollisesti syntyi kaksi eri koulua, Viitaniemen yläaste ja Viitaniemen lukio.[4]

Peruskorjaus 1983–1987 muokkaa

Koulurakennuksessa ilmeni melko pian tarvetta korjauksiin. Tarvittiin esimerkiksi isojen luokkatilojen (OT3) rinnalle pienempiä (erityisesti yläasteen tasokurssien tarpeisiin). Oli myös korjattava luokkien sisäkatot. Ne oli alun perin tehty harvalaudoituksella, joka keräsi pölyä ja huononsi sisäilmaa. Korjaus saatiin alkamaan vaiheittain vuonna 1983. Siihen sisältyi vielä uusien koitalousluokkien rakentaminen 1. kerrokseen (alapihan tasolle eli nykyiseen P-kerrokseen) ja teknisen työn tilan tekeminen aulan viereen kadun puolelle. Peruskorjaus valmistui loppuvuonna 1987. [5]

Lukio muuttaa pois muokkaa

Vuonna 1993 tuli julkisuuteen suunnitelma, että kaupungin kaksisarjaiset lukiot (Viitaniemi, Kilpinen ja Kesy) yhdistettäisiin. Lukion kurssimuotoisuus oli synnyttänyt tilanteen, että suurempi yksikkö olisi kustannustehokas. Suunnitelma toteutui syksystä 1995 alkaen siten, että uusi Cygnaeus-lukio aloitti Kesyn koulun tiloissa Vapaudenkadulla. Kaupungin lukioista enää vain Voionmaan lukio jäi yläasteen yhteyteen. 2000-luvulla luovuttiin aste-päätteisistä koulujen nimistä, koska säädökset sallivat myös yhtenäiskoulut. Puhuttiin vain Viitaniemen koulusta.

Viitaniemen koulutalo jäi aluksi vajaalle käytölle. Taloon tuli alivuokralaiseksi Jyväskylän Steiner-koulu ja sen jälkeen kristilliset luokat, joista muodostui Jyväskylän kristillinen koulu. Alivuokralaisten tulo teki koulutalon taas ahtaaksi. Joitakin muutoksia sisätiloihin tehtiin 2001, jotta kahden koulun rinnakkainelo saatiin onnistumaan.[1]

Yläkoulun rehtoreina ovat toimineet Kunto Koskinen (1973-1986), Markku Tossavainen (1986-1998), Eino Leisimo (2002-03), Olli Lehtonen (1998-2001 ja 2003-2015), Jouni Hokkanen (2016-)

Peruskorjaus 2007–2008 muokkaa

Vuonna 2005 julkistettiin kaupungin kouluverkkouudistus, joka merkitsi keskikaupungin osalta sitä, että Cygnaeuksen ja Voionmaan koulut lakkautettiin kesällä 2006 ja niiden yhteinen peruskorjaushanke jäi toteuttamatta. Sen sijaan kaupunki aloitti Viitaniemen koulun peruskorjauksen, jota oli aluksi valmisteltu lämpö-vesi-ilmastointikorjauksena. Koulun peruskorjauksen arkkitehtina oli Jorma Peltonen (Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä). Koulun suojeluarvot rajoittivat työtä siten, että talon ulkoasun piti säilyä jokseenkin ennallaan, vaikkakin lähes kaikki rakenneosat uusittiin. Vanha liikuntasali purettiin ja tilalle rakennettiin uusi sali, joka ulkomitoiltaan vastaa entistä. Pääurakoitsijana oli NCC Rakennus Oy ja vastaavana mestarina Tuomo Häyhä. Peruskorjauksen kokonaiskustannukset olivat noin 9 miljoonaa euroa. Rakennustyön ajaksi koulu muutti väistötiloihin Cygnaeuksen koulukeskukseen.

Peruskorjaus valmistui kesällä 2008. Arkkitehti pyrki luomaan koulun aulasta viihtyisän siten, että aula avattiin P-kerrokseen saakka. Ruokala siirrettiin aulan pohjoispuolelle, ja sen laaja ikkunapinta avaa aulasta vehreän luonnonnäkymän. Teknisen työn tila siirrettiin liikuntasalin eteläpäätyyn. Koulun sisäväritys muuttui entisestä sinisen-harmaan-valkoisen yhdistelmästä oranssin-punaisen-keltaisen-valkoisen yhdistelmään. Värit ovat koulun rakentamisajan (60-luvun) tyypillisiä värejä.

Lähteet muokkaa

  1. a b Olli Lehtonen. Viitaniemen koulurakennuksen vaiheita[vanhentunut linkki]. Käsikirjoitus 2012.
  2. Julkiset taideteokset Jyväskylässä Jyväskylän taidemuseo. Tallennettu 30.11.2012
  3. Martio, Pekka. Viitaniemen koulun rakennushistoria. Helsinki 2007. ISBN 978-952-5332-89-6, sivut 15-57
  4. Martio, s. 66-67
  5. Viitaniemen koulun peruskorjauksen hankesuunnitelma 2005. Jyväskylän kaupungin opetuslautakunta §128, 25.10.2005

Aiheesta muualla muokkaa