Avaa päävalikko

Viettipohja (saks. das Es, lat. id, jotka molemmat vastaavat suomen pronominia se) on psykoanalyysin keskeisimpiä käsitteitä. Id kuuluu Sigmund Freudin niin sanottuun psyyken strukturaaliseen malliin, jossa idissä on kaikki psyykkinen energia lähinnä libidon mutta myös thanatoksen alaisena. Libido ei ole täsmälleen sama kuin sukuvietti. Thanatos taas on ”kuolemanvietti”. Thanatos ei kuitenkaan tarkoita nimenomaan kuolemanpyrkimystä vaan enemmänkin halua päästä rauhaan esimerkiksi häiritsevästä ajatuksesta tai todellisesta häiriön aiheuttajasta. Muut psyyken struktuurit ovat minä ja yliminä (ego ja superego).

Käsitteen suomentaminen on osoittautunut vaikeaksi, ja siitä on käytetty nimityksiä ”se”, id, viettipohja ja viettikerrostuma.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Freud, Sigmund: Johdatus psykoanalyysiin. (Vorlesungen zur Einführung in die Psychoanalyse, 1915–1917; Neue Folge der Vorlesungen zur Einführung in die Psychoanalyse, 1932.) Suomentanut Erkki Puranen. Jyväskylä: Gummerus, 1964.
  • Freud, Sigmund: Johdatus narsismiin ja muita esseitä. (Zur Einführung des Narzißmus, 1914; Jenseits des Lustprinzips, 1920; Das Ich und das Es, 1923; Aus der Geschichte einer infantilen Neurose, 1918.) Suomentanut Mirja Rutanen. Helsinki: Love Kirjat, 1993. ISBN 951-8978-24-7.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.