Kirkiaceae
Vesipuukasvit (Kirkiaceae) on muutamalajinen afrikkalainen kasviheimo koppisiemenisten Sapindales-lahkossa. Siihen kuuluu vain vesipuiden (Kirkia) suku.[1]
| Kirkiaceae | |
|---|---|
.JPG) Kirkia wilmsii |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: |
Vesipuukasvit Kirkiaceae Takht. |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Heimon kasvit ovat puita tai pensaita, joilla on usein juurimukuloita ja jotka sisältävät ellaghappoa. Kasveissa on myös rauhaskarvoja. Lehdet ovat sijoittuneet vastakkaisiksi pareiksi tai kierteisesti ja sijaitsevat melko lähekkäin, ovat parilehdykkäisiä, pääteparisia; lehdykät ovat sahalaitaisia. Kasvit ovat yksikotisia. Kukinto on kaksihaarainen viuhko (dikaasio), jonka osakukinnot ovat yksihaaraviuhkoja (monokaasioita). Kukat ovat pieniä ja nelilukuisia. Verhiö on tyvestään yhdistynyt, ristikkäinen. Teriön sisäpinnan tyvellä on erittäviä karvoja. Hedekukissa on verhovastainen hetiö ja emiön jäänne, pistillodi. Emikukissa on joutoheteitä ja neljän tai harvemmin kahdeksan emilehden yhteenkasvettumana muodostunut monilokeroinen sikiäin; kussakin emilehdessä on yksi siemenaihe; pohjuksen kärki on kovera, turvonnut ja rauhasmainen; vartalot pystyjä ja lopulta haaroittuneita, luotit pieniä. Hedelmä on harjuinen tai särmikäs lohkohedelmä.[1]
Levinneisyys muokkaa
Vesipuukasvit kasvavat trooppisessa ja eteläisessä Afrikassa sekä Madagaskarilla[1].
Luokittelu muokkaa
Vesipuukasvien ainoassa suvussa on kahdeksan lajia. Suku on aiemmin viety kvassiakasveihin (Simaroubaceae) tai niiden yhteyteen, mutta eroaa niistä fytokemialtaan.[1]
Lähteet muokkaa
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/. (englanniksi)
