Vesa Niemeläinen

suomalainen runoilija

Vesa Pekka Niemeläinen (29. maaliskuuta 1934 Keitele2000 Oulu) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja runoilija.

Niemeläisen vanhemmat olivat suutari Nestori Juho Niemeläinen ja Anna Lydia Hänninen. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Itä-Suomen opettajaseminaarista Joensuussa 1957. Niemeläinen kuului Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin perustajiin. Työuransa kansakoulun opettajana hän aloitti Suomussalmen Juntusrannassa Kuuselan koululla kansakoulunopettajan virassa, jossa hän avioitui Varpu-Liisa Kelan kanssa. Hänellä oli 2 tytärtä, Ritva ja Marja. Pisimmän pestin Niemeläinen teki Sirola-opiston opettajana vuonna 1964–1984. Eläkevuotensa hän vietti Oulussa ja kuoli vuonna 2000.

Keiteleellä 1934 syntynyt ja 2000-luvun alussa kuollut runoilija Vesa Niemeläinen oli yksi Ukrin perustajajäsenistä ja ensimmäinen puheenjohtaja 1956–1957. Hän opiskeli Joensuussa Itä-Suomen seminaarissa kansakoulunopettajaksi. Hänen esikoisrunokokoelmansa Lauluja suvannolta ilmestyi 1956 Otavalta.

Olavi Siippaisen teos Kirjeitä kirjailijatovereille vuosilta 1945–1963 ilmestyi 1975 WSOY:n kustantamana. Kirjassa oleva ensimmäinen kirje Niemeläiselle on elokuulta 1958. Siippainen kommentoi siinä tekeillä olevaa nuorisoromaania, joka sitten ilmestyikin Otavalta 1960 nimellä Suutarin Pertti.

»… lunttasi on liian hyvä nuorisoromaaniksi. Siihen pitäisi väkipakolla ympätä joku juonentapainen, häivyttää pois aitoa runollisuutta sekä realismia. Kaikki koituisi epäilemättä vahingoksi. Nyt sen sijaan saat vähillä vaivoin kokoon todellisen lapsikuvauksen, jommoisia meillä herra paratkoon ei ole liiemmälti. Nähdäkseni Sinun ei tosiaankaan tarvitse kuin pudottaa muutamia lukuja sivuun tulevaista käyttöä varten ja sitten keskittyä jäljelle jääviin. Nyt saatuasi vähän ajallista välimatkaa, ymmärrät kyllä itsekin, mitä teet.»

Vuoden 1959 elokuussa Siippainen puolestaanselvennä opastaa Niemeläistä niin terapeuttisissa jutuissa, kuten hän muotoilee, kuin kirjailijantyössäkin. Miten rauhoittua pitkän päivän päätteeksi, siihen tulee yksinkertainen ohje:

»Tavalliseen iltahermostukseen, kun olet puuhaillut oppilaiden vihkojen kanssa tai kirjoitellut, riittää kyllä olut- tai pilsneripullo tai miksei lasillinen viiniäkin. Minun osaltani, joka joudun oleilemaan lasten kanssa päivätyöt päätettyäni tuonne kello 22:een ja siirtymään melko levottomasta tunnetilasta puolen tunnin sisällä uneen, tuo resepti on auttanut niin, että tuskin muistankaan, milloin podin unettomuutta.»
(Kari Tahvanainen, kirjailija, YTM, Ukrin varapuheenjohtaja.)

Teoksia muokkaa

  • Lauluja Suvannolta : runoja. Otava 1956
  • Runoja kokoomateoksessa Väliasemalla : runoja ja novelleja ; toim. Olavi Aaltonen ym. Tammi 1956
  • Suutarin Pertti : nuorisoromaani. Otava 1960

Lähteet muokkaa