Netwar, verkkosota, tarkoittaa informaatiosodankäynnin ylintä, strategista tasoa. Se liittyy yhteiskuntiin ja niiden näkemyksiin itsestään ja ympäristöstään ja tämän näkemyksen muokkaamista diplomatialla, propagandalla, psykologisilla toimilla, poliittisella ja kulttuurisuostuttelulla, soluttautumisella paikalliseen mediaan ja tietokoneverkoihin jne. Verkkosota ei ole vain tietokoneverkkosodankäyntiä.

Tietokoneverkkojen lisäksi tärkeitä ovat muun muassa

  • koulutusjärjestelmä kokonaisuutena
  • diplomatia
  • elektroninen ja muu joukkotiedostus (media)
  • ns. kolmas sektori (kansalaisjärjestöt)
  • perinteiset ihmissuhdeverkot.

Verkkosota on vihamielistä vaikuttamista, jossa ei välttämättä kuolla. Verkkosodan ymmärtäminen on yhä tärkeämpää, koska kyky vaikuttaa yhteiskuntiin on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä niiden avauduttua, verkotuttua. Myös globalisaatio ja erityisesti uusi tietotekniikka edistää verkkosotaa.

Verkkosodan keskeinen väline on ensin tieto, joten esimerkiksi tiedustelu, media, internet ja koulutus (ulkomailla) ovat keskeisiä verkkosodan välineitä. Tietoa ovat muun muassa verkon jäsenten tunteminen ja heidän osaamisensa tunteminen sekä verkossa muuten oleva tieto. Yli 90 prosenttia maailmassa vuonna 2002 taltioidusta tiedosta oli magneettisessa muodossa, muun muassa tietokoneiden kiintolevyillä.

Toiseksi verkkosodan keskeinen väline on kyky jakaa tietoa, siis tietotekniikan kontrolli. Tärkeäksi nousevat tällöin ohjelmistot, niihin liittyvä ohjelmistosodankäynti, joukkotiedotus (media) ja etenkin internet ja sen teknologinen pohja.

Verkkosodan yhteiskunnallisesta taustasta sosiologi Manuel Castells kirjoittaa: ” Informationalimissa hyvinvoinnin luominen, voiman käyttö, ja kulttuurisäännöstöjen luonti tulivat riippumaan yhteiskuntien ja yksilöiden teknologisesta kapasiteetista, kapasiteetista, jossa informaatioteknologia oli ko. kapasiteetin ydin. Informaatiosta tuli välttämätön väline sosio-ekonomisten prosessien tehokkaassa uudelleenjärjestelyissä. Erityisen tärkeä oli informaation rooli sen salliessa verkostoitumisen kehittymistä inhimillisen toiminnan dynaamisena ja itsestään laajentuvana organisaatiomuotona. Tämä hallitseva, verkostoitumisen logiikka muuttaa kaikkia sosiaalisen ja taloudellisen elämän alueita. ”

Tunnettuja verkkosotia muokkaa

Viron pronssipatsasmellakat vuonna 2007 aiheuttivat palvelunestohyökkäyksiä Viron valtion virastojen, pankkien ja tiedotusvälineiden nettisivuille. Tapahtumista käytetään nimitystä "Web War One", ensimmäinen verkkosota. [1]

Stuxnet, kesäkuussa 2010 havaittu kehittynyt tietokonevirus, joka hyökkää Siemensin Simatic-tehdasautomaatiojärjestelmää vastaan ja tekee siihen tuntemattomia muutoksia.[2]

Lähteet muokkaa

  • A D Campen & D H Dearth & R T Goodden (edo.):”Cyberwar; Security, Strategy, and Conflict in the Information Age” AFCEA International Press, USA 1996
  • W Schwartau:”Information Warfare; Chaos In The Electronic Superhighway” Thunder's Mouth Press 1995
  • D S Alberts, J J Gartska, R E Hayes & D A Signori:”Understanding Information Warfare Age Warfare” CCRP Publication Series USA 2001
  • John Arquilla & David Ronfeldt:”The Emergence of Noopolitik: Towards an American Information Strategy”, Rand Monograph Report, Rand, Santa Monica, California, 1999
  • John Arquilla & David Ronfeldt:”The Advent of Netwar” RAND 1996
  • David Ronfeldt & John Arquilla & Graham E Fuller & Melissa Fuller:”The Zapatista Social Netwar in Mexico” RAND 1998, USA
  • Manuel Castells, The Information Age: Economy, Society and Culture, Vol 1: The Rise of the Network Society, Blackwell, Cambridge, Mass., 1996
  • M S Loecher & C Schoeder & C W Thomas:”Proteus; Insight from 2020" The Copenicus Institute Press 2000
  • C Stoll:”The Cocoo's Egg; Tracking a Spy Through the Maze of Computer Espionage” Pocket Book New York 1989

Viitteet muokkaa

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.