Wikipedia

Vepsän kunta

(Ohjattu sivulta Vepsän kansallinen maalaiskunta)

Vepsän kansallinen maalaiskunta (vepsäksi Vepsän rahvahaline küläkund, ven. сельское поселение Вепсское национальное, selskoje poselenije Vepsskoje natsionalnoje) on alemman tason paikallinen itsehallintoalue Vologdan alueen Babajevon piirissä Venäjällä. Sen hallinnollinen keskus on Timošinon kylä, joka sijaitsee 90 kilometriä Babajevosta pohjoiseen. Kunnassa on 1 200 asukasta (vuonna 2011).[1]

Vepsän kansallinen maalaiskunta
сельское поселение Вепсское национальное, selskoje poselenije Vepsskoje natsionalnoje
Vepsän kunta Babajevon piirin kartalla.
Vepsän kunta Babajevon piirin kartalla.

Vepsän kansallinen maalaiskunta

Koordinaatit: 60°6′27″N, 36°11′30″E

Valtio Venäjä
Alue Vologdan alue
Piiri Babajevon piiri
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kansallinen maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 666,3 km²
Väkiluku (2011) 1 200












Vepsän kansallinen maalaiskunta muodostettiin yhdistämällä Kujan vepsäläinen kunta (kartalla Куйское), Timošino (Тимошинское) ja Komonevo (Комоневское).

Maantiede muokkaa

Vepsän kunnan pinta-ala on 1 666,3 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Vologdan alueen Vytegran ja idässä Belozerskin piireihin, etelässä Babajevon piirin Borisovo-Sudskojen ja Požaran kuntiin sekä lännessä Pjažozeron kuntaan. Pinta-alasta 81,7 % on metsää ja 16,5 % maatalousmaata.[2]

Kunta sijaitsee Vepsän ylängön kaakkoisosassa[3]. Jokia ovat Rybinskin tekojärveen laskeva Suda, sen sivujoet Šogda ja Šomitsa, Šolskoje-järveen laskeva Velikaja, sen sivujoki Ivoda ja jälkimmäisen sivujoet Nadka ja Pondolka, Levinskoje-järveen laskeva Kjama ja sen sivujoki Kjarda sekä Šolan sivujoki Bolšaja Sepatka. Järviä ovat Šolskojen ja Levinskojen lisäksi Matterozero, Byksozero, Tšornoje, Sepatozero ja Pandolozero.[4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, turve, savi, hietasavi ja dolomiitti [5]. Luonnonsuojelualueita ovat Tšornoje-järven luonnonmuistomerkki sekä neljä karpalosuota[6].

Asutus muokkaa

Kuntaan kuuluu 39 kylää: Aksenovo, Artjomovo, Bereg, Dunovo, Fentšikovo, Fominskaja, Gorka, Gridino, Hudjakovo, Jakutino, Jangolohta, Kijno, Kindajevo, Konets, Krasnaja Gorka, Labino, Mamajevo, Markovo, Mežerje, Nikonova Gora, Novinka, Noskovo, Novoserkovo, Pankratovo, Podberezka, entisten Kujan ja Timošinon kuntien Pustoškat, Rakunovo, Sautino, Savinskaja, Sergejevo, Sloboda, Stunino, Timošino, Turžino, Uglovaja, Vasino, Virino ja Zabolotje[7].

Suurimmat asutuskeskukset ovat Timošino (361 asukasta vuonna 2010), Gorka (108), Novoserkovo (77), Sautino (77), Kijno (66) ja Podberezka (66). Krasnaja Gorkan, Labinon ja Mežerjen kylissä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[8] Vuonna 2010 kunnan alueella asui 304 vepsäläistä[9].

Historia muokkaa

Vuonna 2006 perustetut Kujan vepsäläinen kunta sekä Timošinon ja Komonevon kunnat yhdistettiin Vepsän kansalliseksi maalaiskunnaksi vuonna 2009[9].

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Kunnan tärkein liikenneväylä on Borisovo-Sudskojeen johtava soratie. Maanteistä vain pieni osa on kestopäällystettyjä ja paikallistiet ovat kokonaan päällystämättömiä.[10] Kylistä on linja-autoyhteydet Babajevoon. Timošinon lähellä on bensiiniasema.[11]

Seudun pääelinkeinot ovat maatalous ja metsäteollisuus. Kunnassa toimii kolme karjanhoitoa ja viljanviljelyä harjoittavaa kolhoosia (Timošinossa, Gorkassa ja Kijnossa), Timošinon ja Kijnon metsätaloudet, puunhankintayritys Berjozka sekä kolme puunhankintaa ja sahatavaran tuotantoa harjoittavaa yksityisyrittäjää.[12] Asukkailla on lähes 500 palstaviljelmää. 40 % työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella.[13]

Timošinossa toimii lastentarha ja keskikoulu, Kijnossa päiväkotiryhmä ja peruskoulu. Kulttuuripalvelut käsittävät kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus Kodiman hoitamat Timošinon, Gorkan, Kijnon ja Kindajevon kulttuuritalot sekä Timošinon, Gorkan, Kijnon ja Rakunovon kirjastot. Terveys- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat Timošinon poliklinikka ja sosiaalipalvelukeskuksen osasto sekä Gorkan, Kijnon, Noskovon, Rakunovon ja Beregin lääkintäasemat. Lisäksi on kolme postikonttoria ja joukko kauppoja.[14] Slobodan kylässä on vuonna 1999 rakennettu tsasouna[15].

Nähtävyydet muokkaa

Kunnan alueella sijaitsee 37 arkeologista kohdetta (Voilahtan, Šolskojen ja Verhovjen asuin- ja hautapaikat). Rakennusmuistomerkkejä ovat 1800-luvulla pystytetyt Fentšikovon, Gorkan ja Kijnon kirkot,[16] jotka nykyään ovat lähes raunioina[17]. Timošinossa toimii kotiseutumuseo ja Beregissä vepsäläisen kulttuurin museo[18]. Kijnossa järjestetään vuosittainen kansanperinnejuhla Drevo Žizni (”Elämän puu”)[19].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 6–7.
  2. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 6.
  3. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 14.
  4. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 12, 127.
  5. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 20.
  6. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 138–139.
  7. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 34–37.
  8. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 48.
  9. ↑ a b Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 9.
  10. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 76–82.
  11. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 85–86.
  12. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 40–42.
  13. ↑ Administratsija selskogo poselenija Vepsskoje natsionalnoje: Ekonomika vepsskoe.ru. Viitattu 26.4.2012. (venäjäksi)
  14. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 53–60.
  15. ↑ Administratsija selskogo poselenija Vepsskoje natsionalnoje: Naše poselenije vepsskoe.ru. Viitattu 26.4.2012. (venäjäksi)
  16. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 38–40.
  17. ↑ Administratsija selskogo poselenija Vepsskoje natsionalnoje: Istorija vepsskoe.ru. Viitattu 26.4.2012. (venäjäksi)
  18. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 54.
  19. ↑ Nautšno-issledovatelskaja rabota, s. 36.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vepsän_kunta&oldid=21825281”