Venus Express
Venus Express on Euroopan avaruusjärjestön ensimmäinen Venus-luotain. Luotain laukaistiin marraskuussa 2005. Missio päättyi 30. syyskuuta 2015.
Idea Venus-luotaimesta syntyi vuonna 2001, jolloin tavoitteena oli toteuttaa luotain Mars Expressin satelliittirungolle.
Luotain muokkaa
Suurin ero Venus ja Mars Expressin välillä on Venus-luotaimen lämpösuunnittelussa, tietoliikennejärjestelmässä ja tehojärjestelmässä johtuen Marsin ja Venuksen erilaisista kiertoradoista. Venus on kaksi kertaa lähempänä Aurinkoa kuin Mars – siten Auringon lämmittävä vaikutus on nelinkertainen, kuten myös sähkötehon tuotanto aurinkopaneeleilla.
Tekniikkaa muokkaa
- Avaruusaluksen massa: 1 244 kg (ml. 104 kg instrumentteja)
- Avaruusaluksen mitat: 1,65 m x 1,7 m x 1,4 m
- Rakettimoottorin työntövoima: 415 N
- Asennonsäätötrustereiden (8 kpl) työntövoima: 10 N
- Ajoainetankkien koko: 2 x 267 litraa
- Aurinkopaneelien pinta-ala: 5,7 m², joka tuottaa 1 100 W
- Litiumparistojen (3 kpl) varaus: 24 ampeerituntia
Italialainen Alenia Spazio suunnitteli ja valmisti luotaimen. Patria on suunnitellut ja valmistanut luotaimen tehonsäätöjärjestelmän Tampereella.
Instrumentit muokkaa
- ASPERA-4 (Ruotsi): ASPERA (Analyzer of Space Plasmas and Energetic Atoms), lentänyt Neuvostoliiton Phobos-luotaimilla ja ESAn Mars Expressillä. Mittaa aurinkotuulta ja Venuksen ionosfääriä. Suomen Ilmatieteen laitos osallistui tämän laitteen toteutukseen.
- MAG (Itävalta): Rosettan magnetometrin uusi versio.
- PFS (Italia): PFS (Planetary Fourier Spectrometer) on kehitetty Mars Expressin laitteesta. Mittaa Venuksen kaasukehää.
- Spektrometrin havaintoihin kuuluu Venuksen ohuen otsonikerroksen todentaminen[1]
- SPICAV (Ranska): SPICAV (Spectroscopy for Investigation of Characteristics of the Atmosphere of Venus) on kehitetty Mars Expressin laitteesta. Mittaa Venuksen kaasukehää.
- VeRa (Saksa): VeRa (Venus Express Radio Science) mittaa Venuksen kaasukehää.
- VIRTIS (Ranska/Italia): VIRTIS (Visible and Infrared Thermal Imaging Spectrometer) on versio Rosettan laitteesta.
- VMC (Saksa): VMC (Venus Monitoring Camera) on uusi laite, kamera.
Lento muokkaa
Luotain laukaistiin 9. marraskuuta 2005 klo 05.33 Suomen aikaa Baikonurin kosmodromilta. Kantorakettina oli Sojuz-Fregat.
Luotain laukaistiin suoraan kohti Venusta, ja lennon aikana tarvittiin vain yksi radankorjaustoimenpide. Lento Venukseen kesti 150 vuorokautta. Venus Express jarrutti rakettimoottorillaan saavuttaakseen Venuksen kiertoradan. Luotain saavutti Venuksen kiertoradan 11. huhtikuuta 2006. Alun perin luotaimen oletettiin toimivan noin kahden Maan vuoden ajan. Sen käyttöikää jatkettiin kuitenkin useasti.
Luotaimen hallinta menetettiin marraskuussa 2014 aluksen pudotessa syvemmälle kaasukehään.[2] Tehtävä päättyi vuonna 2015.
Tieteellinen toiminta muokkaa
Venus Express tutki Venuksen kaasukehää ja pilviä sekä mittasi Venuksen pintaa.
Venus Expressin mittalaitteita ei suunniteltu tekemään havaintoja kaasukehän sisässä.[2] Lennon loppuvaiheessa luotaimen ollessa Venuksen kaasukehässä voitiin kuitenkin havainnoida kaasukehää luotaimen kiihtyvyysantureiden avulla, kun kaasukehä ilmajarrutti luotainta.[2]
Elämän etsiminen Maasta muokkaa
Luotainta käytetään myös elämän etsimiseen Maasta. Tarkoituksena on selvittää, miten Maan kokoisia planeettoja kannattaa elämää etsittäessä havaita; kun tiedetään, mitä etsiä, on helpompi kehittää menetelmiä. Luotaimen ottamissa kuvissa Maa on alle yhden pikselin kokoinen, jolloin minkäänlaiset rakenteet eivät erotu. Kuvista on löydetty esimerkiksi elämälle tärkeiden veden ja hapen spektriviivat mutta ei vielä varmoja todisteita elämästä Maapallolla.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Mikko Suominen: Venukselta löytyi otsonikerros Ursa. Viitattu 7.10.2011.
- ↑ a b c Luotaimen hidas syöksy toi uutta tietoa Venuksen kaasukehästä www.avaruus.fi. Viitattu 23.4.2016.
- ↑ Sakari Nummila: Venus Express etsii elämää maapallolta Ursa. Arkistoitu 5.12.2008. Viitattu 11.10.2008.
Aiheesta muualla muokkaa
- ESAn Venus Express-sivut. (englanniksi)