Venus (mytologia)

Venus oli tärkeä roomalainen jumalatar, joka yhdistettiin rakkauteen ja kauneuteen. Alun perin Venus oli kuitenkin kasvillisuuden jumalatar sekä viinitarhojen ja puutarhojen suojelija. Myöhemmin hänestä tuli kreikkalaisen kulttuurin vaikutuksesta roomalainen vastine Afroditelle, ja Venukseen liitettiin Afroditen piirteitä. Venus myös esitettiin kuvataiteissa samoin kuin Afrodite.[1]

Arlesin Venus. Rooman keisariajan marmoripatsas 1. vuosisadalta jaa. Saattaa olla Praksiteleen Thespian Afroditen kopio. Löydettiin 1651 Arlesista, Ranskasta, antiikin teatterista. Omena ja peili lisättiin 1600-luvulla. Korkeus 1,94 m.

Venusta pidettiin Rooman legendaarisen perustajan Aeneasin kautta roomalaisten esiäitinä ja hän oli merkittävässä roolissa monissa Rooman uskonnollisissa juhlissa ja myyteissä. Julius Caesar piti Venusta sukunsa kantaäitinä, Venus Genetrix, ja rakennutti jumalattarelle temppelin forumilleen.[2] Venuksen mukaan on nimetty planeetta Venus.

Venuksen palvonnan mahtava temppeli sijaitsi 50 e.Kr. Sisiliassa San Giuliano -vuorella. Nyt samassa paikassa säilytetään Bella de ' sette veli (seitsenhuntuinen kaunotar) -nimistä madonnankuvaa, jolle vietetään juhlaa 15. päivä elokuuta. Juhlan aikana hunnut riisutaan ja madonnankuva eli Neitsyt Marian kuva nostetaan nähtäväksi yleisölle. [3]

Lucas Cranachin Venus-maalaus (1529)

LähteetMuokkaa

  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava 2000. ISBN 951-1-12387-4.

ViitteetMuokkaa

  1. Micha F. Lindemans: Venus Encyclopedia Mythica Online. Encyclopedia Mythica. Arkistoitu 16.6.2010. Viitattu 10.8.2010. englanti
  2. Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 621
  3. Tallqvist, Knut. (1920). Madonnan esihistoria, s. 42 - 43. Helsinki: Otava.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venus (mytologia).
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.