Venäjän ilmasto
Venäjän ilmasto on pääosin mannermainen maan suuren pinta-alan vuoksi; suuri osa maasta on kaukana rannikkoalueista. Etelän ja idän suuret vuoristot estävät Intian valtameren ja Tyynenmeren leudontavia vaikutuksia, mutta Venäjä on pohjoisessa altis Arktisen alueen ja lännessä Atlantin valtameren vaikutukselle.[1] Hallitseva tyyppi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan katsottuna on lämminkesäinen mannerilmasto Dfb, joka vallitsee esimerkiksi maan pääkaupungissa Moskovassa. Subarktinen mannerilmasto Dfc on toiseksi laajalle levinnein ja kolmanneksi eniten tavataan kuumakesäistä mannerilmastoa Dfa. Myös subtrooppista kosteaa ilmastoa Cfa sekä keskileveysasteiden aroilmastoa BSk on Venäjällä jonkin verran.[2] Keskilämpötilat laskevat lännestä Siperiaa kohti joka leveysasteella.[1]
Lämpötilat muokkaa
Venäjän vuotuinen keskilämpötila on −0,6 celsiusastetta. Lämpimin kuukausi on heinäkuu 16,2 celsiusasteen keskilämpötilalla ja kylmin tammikuu −18 celsiusasteen keskiarvolla.[3] Venäjän kaikkien aikojen pakkasennätys −67,7 celsiusastetta on mitattu sekä Verhojanskissa 5. ja 7. helmikuuta 1829 että Oimjakonissa 6. helmikuuta 1933.[4]
Vuodenajat muokkaa
Venäjällä tavataan oikeastaan vain kahta vuodenaikaa, talvea ja kesää. Syksy ja kevät ovat vain lyhyitä välivaiheita näiden vuodenaikojen välissä. Vuodenaikojen välinen keskilämpötilaero on Moskovassa 29 celsiusastetta ja tämä kasvaa syvemmälle sisämaahan mennessä.[1]
Talvi muokkaa
Talvella ilmanvirtaukset tasoittavat usein leveysasteista johtuvia lämpötilaeroja etelän ja pohjoisen välillä. Euraasian aron jäähtyminen muodostaa talvisin Venäjän ylle vahvan korkeapainekeskittymän. Ilman virtaukset ulospäin näiltä korkeapainealueilla aiheuttaa sen, että talvella tuulet puhaltavat Euroopan Venäjälle lounaasta, suurimmalle osalle Siperiaa etelästä ja luoteesta Tyynenmeren rannikkoa pitkin. Erittäin kylmät talvilämpötilat ovat ominaisia suuressa osassa Venäjää. Pakkaseton jakso kestää yli kuusi kuukautta vain Kaukasuksen pohjoisosissa. Maan Euroopassa sijaitsevissa osissa pakkaseton jakso kestää 3–5 kuukautta ja se on lyhimmillään Siperiassa, missä se on vain kaksi kuukautta.[1]
Kesä muokkaa
Kesäisin maa-alueiden lämmetessä tuulen suunnat kääntyvät. Tällöin Euroopan Venäjälle tuuli puhaltaa luoteesta, Siperialle pohjoisesta ja kaakkoisille alueille Tyyneltämereltä.[1]
Sateisuus muokkaa
Venäjän vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 511 millimetriä.[3] Maan länsiosat ovat sateisimpia alueita, missä voi sataa 750 millimetriä vuodessa. Venäjän arojen kaakkois- ja eteläosat ovat kuivimpia alle 200 millimetrin vuosisademäärällään.[5]
Ilmaston lämpeneminen muokkaa
Venäjän vuotuisen keskilämpötilan voidaan odottaa nousevan 2000-luvun puoliväliin mennessä 0,7–2,6 celsiusastetta verrattuna vuosien 1980–1999 keskilämpötilaan. Nousu on suurempaa talvella. Päivien keskimääräisen ylin lämpötila nousee todennäköisesti noin 3 celsiusastetta päivien keskimääräisten alimpien lämpötilojen noustessa 4–6 celsiusastetta, mikä tarkoittaa lämpötilan vuorokausivaihtelun pienenemistä etenkin Euroopan Venäjällä.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Russia – Climate Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Climate Russia: Weather by Month for Russia Climate-Data.org. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b RUSSIA - WEATHER AVERAGES WeatherBase. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Northern Hemisphere: Lowest Temperature World Meteorological Organization. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Russia WeatherOnline. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Climate change Russia ClimateChangePost. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)