Veikselin kynnäs

(Ohjattu sivulta Veikselinkynnäs)

Veikselin kynnäs[1] (saks. Frische Nehrung, puol. Mierzeja Wiślana, ven. Балти́йская коса́) on 70 kilometrin pituinen ja leveimmillään 1,8 kilometriä leveä niemimaa, joka erottaa Veikselinhaffin Gdanskinlahdesta ja siten avoimesta Itämerestä. Sen katkaisee poliittisesti Puolan ja Venäjän valtioiden raja.[2] Puolassa niemimaa on osa Pommerin voivodikuntaa, Venäjän puolella se kuuluu Kaliningradin alueeseen. Venäjän läntisin piste sijaitsee Veikselin kynnäällä.

Gdanskinlahti, Veikselin kynnäs ja Veikselinhaffi

1300-luvulle saakka Veikselin kynnäällä oli navigoitavia salmia, jotka antoivat Saksalaisen ritarikunnan hallitsemalle Elbingin kaupungille pääsyn Itämerelle. Tämän salmiyhteyden luonnollinen sulkeutuminen 1300-luvulla heikensi Elbingin asemaa kauppakaupunkina, mikä puolestaan vahvisti niin ikään Saksalaisen ritarikunnan hallussa olleen Danzigin asemaa. Vuonna 1497 kynnään poikki kaivettiin 550 metriä pitkä ja 360 metriä leveä Pillaunsalmi (saks. Pillauer Tief), nyk. Baltijskinsalmi. Salmi turvattiin vuonna 1626 Pillaun linnoituksella (saks. Festung Pillau). Vuonna 1890 rakennettiin vielä lisäksi Königsbergin merikanava.lähde?

Vuonna 2016 Puola päätti rakentaa uuden kanavan kannaksen poikki omalle alueelleen.[3] Kanava valmistui vuonna 2022.[4]

Saksan kielessä Veikselin kynnäästä on käytetty myös nimitystä Danziger Nehrung. Historiallinen preussinkielinen nimitys on Aismares.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Veikselin kynnäs Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.4.2022.
  2. Vistula Spit Stay Poland. Viitattu 1.4.2018.
  3. Gov't approves construction of canal across Vistula Spit radio Poland. 2016. Arkistoitu 2.4.2018. Viitattu 1.4.2018.
  4. Puola avasi strategisesti tärkeän 400 miljoonan euron kanavan Itämerellä - Venäjän valta väheni: ”Mursimme viimeiset siteet” 25.9.2022. Uusi Suomi. Viitattu 27.9.2022.