Vasili Paškevitš

Vasili Aleksejevitš Paškevitš (ven. Васи́лий Алексе́евич Пашке́вич; n. 174220. maaliskuuta 1797 Pietari) oli venäläinen säveltäjä, viulisti, laulaja ja kapellimestari.[1] Hän oli yksi Venäjän varhaisimmista kantaväestöön kuuluneista oopperasäveltäjistä. Hän työskenteli Katariina Suuren hovissa, ja häntä on kuvattu "ainoaksi Katariina Suuren rakastamaksi venäläissäveltäjäksi".[2]

Paškevitš toimi vuodesta 1763 hovin tanssiorkesterin viulistina. Hovisäveltäjäksi hän pääsi 1770-luvulla.[1] Hänen ensimmäinen säilynyt oopperansa[2] on Nestšaste ot kareti[3], Mihail Sokolovskin innoittama koominen ooppera Jakov Knjažninin librettoon. Vuodesta 1783 Paškevitš oli hovissa kamarimuusikon tehtävissä, mutta jatkoi myös säveltämistä, ja ooppera Fevei Katariina Suuren librettoon esitettiin vuonna 1786 suurella menestyksellä. Vuonna 1789 Paškevitšista tuli hovin tanssiorkesterin konserttimestari ja hovin lauluyhtyeen jäsen. Paškevitš opetti vuodesta 1773 laulua Pietarin taideakatemiassa ja toimi myös viulunsoiton opettajana vuosina 1780–1783.[1]

Paškevitšin varhainen tyyli muotoutui Baldassare Galuppin, Niccolò Piccinnin ja Giovanni Paisiellon pohjalta. Hänen tyylissään oli muutosta 1780-luvulla, ja hän käytti venäläisiä kansansäveltämiä oopperoiden hääkohtauksissa. Natšalnoje upravlenie Olega -oopperaan Paškevitš saikin Katariina Suurelta tehtäväksi hääkohtauksen laatimisen. Oopperan sävellystyössä olivat hänen lisäkseen mukana Carlo Cannobio ja Giuseppe Sarti. Natšalnoje upravlenie Olega on yksi niistä kolmesta oopperasta, jotka Paškevitš sävelsi Katariina Suuren sanoihin. Paškevitšin kehittyminen säveltäjänä käy ilmi myös Mihail Matinskin kanssa tehdystä teoksesta Sanktpeterburgski gostinni[3].[2]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa