Vapaa duunari Ville-Kalle

Vapaa duunari Ville-Kalle on vuonna 1984 ensi-iltansa saanut Visa Mäkisen komediaelokuva. Elokuvassa nähdään muun muassa Irwin Goodman, joka esittää itseään.

Vapaa duunari Ville-Kalle
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Visa Mäkinen
Käsikirjoittaja Kari Levola
Tuottaja Visa Mäkinen
Pääosat Allan Tuppurainen,
Ilmari Saarelainen,
Matti Ruohola,
Lilli Suomalainen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Tuotanto Visa Mäkinen
Ensi-ilta 24. helmikuuta 1984
Kesto 1 h 25 min
Alkuperäiskieli Suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Vapaa duunari kuvattiin Porissa marraskuussa 1983. Elokuvan ensi-ilta elokuvateatterissa oli 24. helmikuuta 1984 ainoastaan Tampereella, missä sen katsoi vain 551 henkeä. Elokuvan televisioesitys 28. kesäkuuta 1986 MTV:n kakkosverkossa keräsi 164 000 katsojaa ja 7. elokuuta 1993 MTV3-kanavalla sitä seurasi 532 000 katsojaa.[1]

Pan Visionin julkaisema DVD-julkaisu sekä jotkut VHS-julkaisut elokuvasta julkaistiin pelkällä Vapaa duunari -nimellä.

Juoni muokkaa

Vilho-Kalho "Ville-Kalle" Mölsä (Allan Tuppurainen), elää tavallista maalaiselämää vanhempiensa ja kolmen veljensä kanssa Mölsän kartanossa. Ville-Kalle on luonnonsuojelija ja hän pitää aina mukanaan Väyrynen -nimistä hiirtä. Räjäytettyään tilan myrkkyvaraston aktivistitoimena Ville-Kalle suututtaa isänsä niin, että joutuu pakenemaan kotikartanostaan kaupunkiin etsimään onnea.

Ville-Kalle majoittuu hotelliin, jonka portieerina (Heikki Helakorpi) toimii hänen isänsä pikkuserkku, jota paremman nimityksen puutteessa kutsutaan "Pikkusedäksi". Pikkusetä rakastaa julkisuuden henkilöiden imitoimista. Ville-Kalle ihastuu samassa hotellissa asuvaan kotikylän Liisaan (Lilli Suomalainen), mutta Liisan kummisetänä Pikkusetä aikoo hankkia tälle lääkäripuolison, eikä näin halua Ville-Kallen tapailevan häntä.

Ville-Kalle majoittuu samaan sviittiin Onnin (Aimo Heino) ja Lennun (Matti Ruohola) kanssa, jotka omistavat Onnin Ohjelmatoimisto OY:n, jonka jokapäiväiseen ohjelmaan kuuluu "kortteeri- ja leipärahan keruu". Onnilla kerrotaan olevan 16 lasta, joilla kaikilla on eri äiti ympäri maailmaa. Asioidenhoitaja Lennu haaveilee mafiaan liittymisestä, on hieman vainoharhainen ja kantaa aina asetta mukanaan. Supermarketissa maistiaisia syödessään Lennu kohtaa kauhukseen Irwin Goodmanin, jota hän on vältellyt sadan markan velkansa takia. Ville-Kalle tulee Irwinille mustasukkaiseksi, sillä Liisa on Irwinin seurassa. Pian kuitenkin paljastuu, etteivät Liisa ja Irwin seurustele, vaan Irwin on Liisan laulunopettaja.

Seuraavana päivänä Onni lähettää Lennun ja Ville-Kallen ostamaan keinutuolia, sillä hänestä on tulossa isoisä. Lennu hankkii keinutuolirahat ryöstämällä aseellaan pajatson. He ostavat antiikkiliikkeestä keinutuolin, jonka toheloivan antiikkimyyjän (Ilmari Saarelainen) he saavat luovuttamaan kuusi markkaa halvemmalla. Tällä välin Onni on kadonnut Buenos Airesiin katsomaan mopoiluonnettomuudessa loukkaantunutta Jose-Maria -lastaan. Hän antaa kirjeessään Lennulle yhtiön johtamisoikeuden. Lennu hankkii yhtiölle rahaa rahastamalla pajatsoja. Ville-Kalle toimii pätkähommissa rintaliivien myyjänä, leipurina, hierojana, valokuvakehittäjänä, tuote-esittelijänä hengenpelastajille, itsepuolustuskurssin pitäjänä, sekä lehdenmyyjänä, missään työssä kummoisemmin menestymättä.

Masentuneet ja rahattomat Lennu ja Ville-Kalle päätyvät soittamaan kadulle ja kerjäämään rahaa. Yllätyksekseen pari saa ohikulkijoilta valtavan määrän rahaa. Myös konserttimanageri (Matti Mäntylä) kuulee soiton ja houkuttelee Ville-Kallea tekemään sopimuksen. Ville-Kalle on kuitenkin epäileväinen, ja aikoo lähteä matkoihinsa, koska luulee Liisan inhoavan tätä. Ville-Kalle kuitenkin muuttaa mielensä neljännen seinän rikkovassa kohtauksessa, missä kertoja (Kauko Helovirta) kertoo Ville-Kallelle Irwinin olevan Liisan laulunopettaja, ja että Liisa oikeasti pitää Ville-Kallesta. Ville-Kalle tekee sopimuksen managerin kanssa, ja hänestä tulee supertähti.

Elokuvan loppukohtauksessa konserttinsa jälkeen Ville-Kalle paljastaa tunteensa Liisalle. Tämä houkuttelee Ville-Kallen huoneeseen, jossa on Ville-Kallen yllätykseksi hänen vanhempansa ja veljensä. Liisa oli käynyt pyytämässä Ville-Kallen kättä tämän isältä ja kutsunut heidät juhliin Ville-Kallen konsertin johdosta. Juhliin ilmaantuu myös Onni 16 lapsensa kera. Kohtauksen loppupuolella elokuvan ohjaaja Visa Mäkinen tekee pienen cameoroolin, jossa hän tulee "Poikki!"-huutaen kuvaan kritisoimaan, kuinka käsikirjoitusta ei noudateta kunnolla. Mäkinen saa kakun naamalleen ja juhlavieraat kerääntyvät kuuntelemaan Ville-Kallen ja Lennun rock'n'roll -esitystä.

Näyttelijät muokkaa

Arvioita muokkaa

Helsingin Sanomien Mikael Fränti kirjoitti elokuvan tv-esityksen alla 1993 elokuvan olevan kamala yritelmä, joka näyttää kehnolta kotivideolta.[2] Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kutsuu elokuvaa leikkikoulutason pullautukseksi ja antaa sille tähtien sijaan pommin, mikä vastaa sanallista arviota ”täysin epäonnistunut tekele”.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Vapaa duunari Ville-Kalle, Esitystiedot Elonet. Viitattu 6.3.2013.
  2. Fränti, Mikael: Vapaaduunari Ville-Kalle. Helsingin Sanomat, 7.8.1993, s. 47. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  3. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.