Vapaa Venäjä

Musiikkinäyte
Vasili Agapkinin marssi ”Slaavilaistytön jäähyväiset” (instrumentaalinen) Yhdysvaltain rannikkovartioston sotilassoittokunnan esittämänä. Sävel on sama kuin Vapaassa Venäjässä.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Vapaa Venäjä on marssimuotoinen työväenlaulu, josta tunnetaan useita suomalaisia tekstiversioita ja levytyksiä.

Kappale on tavallisesti merkitty Vasili Agapkinin (1884−1964) sävellykseksi (alun perin Proshtshanije slavjanki eli ”Slaavilaistytön jäähyväiset”), mutta on ilmeisesti alkujaan venäläiseen kansansävelmään perustuva marssilaulu[1]. Suomalaisten sanojen tekijää tai tekijöitä ei tunneta, mutta käännöksen on arveltu syntyneen sisällissodan jälkeen suomalaisten punapakolaisten keskuudessa Venäjällä ja kulkeutuneen sieltä Suomeen. Tarttuvan sävelmänsä ansiosta kappale tuli Suomessa hyvin tunnetuksi ja suosituksi jo 1920-luvulla.[2]

1920-luvulla kappale oli erityisen suosittu myös amerikansuomalaisten keskuudessa. Yhdysvalloissa kappaleesta tehtiinkin peräti neljä eri versiota.[3] Ensimmäisessä Otto Pyykkösen levyttämässä versioissa oli erilainen sanoitus kun myöhemmässä Jukka Ahdin levytyksessä[1]. Pyykkösen levyttämän version sanoittaja oli amerikansuomalainen työväenkirjailija Emil Rautiainen.[4]

Kööpenhaminassa 11.-12. huhtikuuta 1929 äänitetyllä savikiekolla B-puolella Warnys Danseorkester soittaa ”Vapaan Venäjän”. Ensimmäinen Suomessa tehty levytys oli 1955 Rytmi-merkille Solistiseitsikko Otavan tekemä versio. Ensimmäinen Suomessa tehty lauluesitys oli Reijo Frankin levytys vuodelta 1969[1].

Suomessa Vapaata Venäjää esitettiin työväenjärjestöjen tilaisuuksissa 1920-luvulla jo ennen Yhdysvalloissa tehtyjen levyversioiden tuloa markkinoille. Marssista tuli nimenomaan kommunistien tunnuslaulu, jolla he erottautuivat sosiaalidemokraateista kamppaillessaan työväenjärjestöjen hallinnasta. Sekä sosiaalidemokraatit että oikeistolaiset yhdistivät Vapaan Venäjän kommunismin leviämiseen Suomessa, mistä syystä laulun esittäminen herätti julkista paheksuntaa 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa.[5]

SanatMuokkaa

Maailman raatajat, sorron kahleet pois! Meitä keisarit ei enää hoivaa eikä veriset julmuritkaan.

Tovereissamme meillä on voimaa vapauttamme puolustamaan. Me kahlehia kyllin oomme kantaneet, ja kaikki toverimme on vankityrmiin sortuneet.

Meitä keisarit ei enää hoivaa eikä veriset julmuritkaan. Tovereissamme meillä on voimaa vapauttamme puolustamaan.

Jo ääni vapauden kultahelminä helähtelee. Sen tenho valtaa ja kahleet poistaa tai kansat julmain tyrannein.

Toverit kuulkaa, jo murtuu kahleet pois tieltä onnen, vapauden!

Amerikansuomalaiset levytyksetMuokkaa

  • Otto Pyykkönen, äänitetty 11/1924, New York, orkesterin säestyksellä (Columbia 16058/Columbia 3003-F)
  • (Arvid) Lang & (John) Lager, hanuriduo, äänitetty 06/1924 (Columbia 16125/Columbia 3011-F)
  • B.S.S. Clubin Orkesteri (Brooklynin Suomalainen Sosialisticlubi), johtajanaan Oskar Tofferi, äänitetty 11.7.1928 (Columbia 16067/Columbia 3084-F|Columbia 3174-F)
  • Jukka Ahti, äänitetty 5.2.1930, New York, Alfredo Cibellin johtama orkesteri, kappaleen tekijäksi ilmoitettu W.N.Kostakowsky (RCA Victor V-4068)

[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Einari Kukkonen: Lännen lokarit, s. 119. Kustannuskolmio, 2001.
  2. Pekka Gronow: Laulukirja: Työväenlaluja kahdeksalta vuosikymmeneltä, s. 57. Tammi, Helsinki 1973.
  3. Jukka Lindfors: Kumouslaulujen klassikkoja Yle Elävä arkisto. Yle. Viitattu 8.6.2008. [vanhentunut linkki]
  4. Marko Tikka, Sami Suodenjoki: Divided Nation on Records: The Transnational Formation of Finnish Popular Music During the Gramophone Fever, s. 152. Cham: Springer International Publishing, 2021. ISBN 978-3-030-69882-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.9.2022). en
  5. Marko Tikka, Sami Suodenjoki: Divided Nation on Records: The Transnational Formation of Finnish Popular Music During the Gramophone Fever, s. 154–159. Cham: Springer International Publishing, 2021. ISBN 978-3-030-69882-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.9.2022). en
  6. Suomalaisten äänilevyjen luettelo/Catalogue of Finnish Records 1901-1945 Suomen Äänitearkisto ry. Viitattu 8.6.2008.