Valter Klauson
Valter Klauson (2. tammikuuta 1914 Laukaa – 5. joulukuuta 1988 Moskova) oli vuosina 1961–1984 Neuvosto-Viron ministerineuvoston puheenjohtajana.
| Valter Klauson | |
|---|---|
| Neuvosto-Viron pääministeri | |
| Edeltäjä | Aleksei Müürisepp |
| Seuraaja | Bruno Saul |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. tammikuuta 1914 Laukaa, Ylä-Laukaan kihlakunta, Pietarin kuvernementti |
| Kuollut | 5. joulukuuta 1988 Moskova, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | venäjänvirolainen |
| Tiedot | |
| Puolue | Viron kommunistinen puolue (EKP) |
| Muut puolueet | Neuvostoliiton kommunistinen puolue (NKP) |
Valter Klauson kävi vuosina 1930–1933 kotiseudullaan Neuvostoliiton Leningradin alueen Laukaassa autoteknisen koulun. Sen jälkeen vuosina 1934–1941 hän työskenteli tie-, silta- ja rautatierakentamisen työnjohtotehtävissä eri puolilla Neuvostoliittoa, kuten Kazakstanissa, Leningradin alueella, Tšitan alueella ja Murmanskin alueella. Puna-armeijan miehitettyä Viron Klauson työskenteli alkuvuoden 1941 maassa tieliikenteen päämekaanikkona. Vuodesta 1943 alkaen Klauson toimi puna-armeijan poliittisena upseerina eli politrukkina. Hän oli mukana joukoissa, jotka valtasivat kesällä 1944 Rezeknen ja Tarton.
Klauson palasi Viroon puna-armeijan miehitettyä maan uudelleen sen syksyllä 1944. Hän toimi Neuvosto-Viron tierakennustoiminnan johtajana. Vuosina 1953–1954 hän toimi neuvostotasavallan liikenneministerinä ja sen jälkeen vuosina 1954–1961 varapääministerinä. Vuonna 1965 hän suoritti kommunistisen puolueen puoluekoulututkinnon. Hän oli lähes 30 vuoden ajan eli vuosina 1956–1984 EKP:n keskuskomitean jäsen.
Valter Klauson valittiin lokakuussa 1961 Aleksei Müüriseppin seuraajana Neuvosto-Viron ministerineuvoston puheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti peräti 23 vuoden ajan. Klauson oli Neuvostoliiton korkeimman neuvoston jäsen vuosina 1958–1974 ja Viron neuvostotasavallan korkeimman neuvoston jäsen vuosina 1955 ja uudelleen 1963–1985. Lisäksi hän oli NKP:n keskuskomitean ehdokasjäsenenä vuosina 1961–1984.
Valter Klauson jäi eläkkeelle tammikuussa 1984, jolloin hänen seuraajakseen Neuvosto-Viron pääministeriksi tuli varapääministeri Bruno Saul. Klauson asui eläkevuodet Moskovassa, mutta haudattiin kuoltuaan joulukuussa 1988 Tallinnaan.
Johannes Vares (1940) | Johannes Lauristin (1940) | Arnold Veimer (1944) | Aleksei Müürisepp (1951) | Valter Klauson (1961) | Bruno Saul (1984) | Indrek Toome (1988)