Valopaino eli kollotypia on jäljennösten tekemiseen käytetty menetelmä, joka hyödyntää lasilevyn pintaan tehdyn liivatekalvon valonherkkyyttä. Kalvo sisältää kaliumbikarbonaattia. Kalvoa valotetaan negatiivin läpi ja sitten valottumaton kromaatti huuhdellaan pois ja kalvoon imeytetään nestettä, jossa on glyserolia. Jäljennöksiä painettaessa painoväriä tarttuu eniten kohtiin, jotka ovat valottuneet eniten ja muuttuneet siten kovimmiksi. Menetelmä käytetään tehtäessä erityisen laadukkaita jäljennöksiä. Se on hidas ja vaativa menetelmä ja siten kallis.[1]

Lähteet muokkaa

  1. WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 113, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.