Valdemar Maununpoika

Valdemar Maununpoika (Bjälbo) (k. 1318) oli Maunu Ladonlukon nuorin poika. Hän osallistui veljensä Eerik Maununpojan kanssa juonitteluihin Torkkeli Knuutinpoikaa vastaan ja myöhemmin myös Birgeriä vastaan.

Valdemar Maununpoika
Suomen herttuan Valdemarin sinetti.
Suomen herttua
Valtakausi 13021318
Edeltäjä Bengt Birgerinpoika
Seuraaja Pentti Algotinpoika
Syntynyt n.1285
Kuollut 1318
Nyköpingin linna
Puoliso Kristina Torkkelintytär
Ingeborg Eriksdotter
Suku Bjälbo
Isä Maunu Ladonlukko
Äiti Helvig

Kun kuningas Birger Maununpoika kruunattiin kuninkaaksi Valdemarista tuli Suomen herttua. Vuonna 1310 solmitun Ruotsin valtakunnanjakosopimuksen mukaan hän sai hallittavikseen Varsinais-Suomen, Hämeen, Uudenmaan, Ahvenanmaan, Tukholman, osan arkkihiippakuntaa ja Öölannin.[1] Lisäksi hän hallitsi Suomessa Turun ja Hämeen linnoja. Birger vangitutti Valdemarin ja Eerikin, ja nämä kuolivat Nyköpingin linnan vankilassa[2] (niin sanotut Nyköpingin pidot).

Lähteet

muokkaa
  1. Juva, Mikko & Niitemaa, Vilho & Tommila, Päiviö (toim.): Suomen historian dokumentteja I, s. 42-43. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1968. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.2.2024).
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 9 p. 785
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.