Vakuutusoikeus
Vakuutusoikeus (VakO) (ruots. försäkringsdomstolen) on Suomessa toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin.[1] Sen istuntopaikka on Helsingissä Ratapihantiellä ja toimialueena koko maa.
Käsiteltävät asiatMuokkaa
Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena sille lain nojalla kuuluvissa asioissa.[2]
Näitä asioita ovat:[3]
Vakuutusoikeus ei nimestään huolimatta käsittele yksityisvakuutusasioita, kuten auto- ja kotivakuutuksia tai yritysten vakuutuksia.[3]
Se käsittelee myös työeläkeasioita, kansaneläkeasioita, työtapaturma-asioita, työttömyysturva-asioita, sotilasvamma-asioita, rikosvahinkoasioita, asumistukiasioita, opintotukiasioita, vammaistukiasioita, kuntoutusasioita, lapsen hoitotukiasioita ja eläkkeensaajan hoitotukiasioita. Näissä asioissa vakuutusoikeus on ainoa toimivaltainen tuomioistuin.
ValittaminenMuokkaa
Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden (esim. eläkevakuutusyhtiöiden) päätöksiin haetaan muutosta ensimmäisinä muutoksenhakuasteina toimivilta lautakunnilta. Lautakuntien päätöksiin voidaan hakea muutosta vakuutusoikeudelta.
Kaikissa toimeentuloturva-asioissa on kaksiasteinen valitustie samalla tavalla kuin kaikissa muissakin hallintolainkäyttöasioissa. Kaikissa toimeentuloturva-asioissa voi valittaa asianomaisen lautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen. Viranomaisten toimeentuloturvaa koskevista ratkaisuista on yleensä ennen haettava muutosta asianomaisen alan lautakuntatyyppiseltä valituselimeltä, jonka ratkaisuista sitten voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen.[3]
Vakuutusoikeuden päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla, eli se on alallaan ylin oikeusaste. Poikkeuksen muodostavat eräät tapaturma-asiat, joissa voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
KokoonpanoMuokkaa
Vakuutusoikeuden päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluu yleensä kolme lakimiesjäsentä. Asioissa joissa tarvitaan erityisasiantuntijaa käsittelyyn osallistuu sivutoimisia lääkärijäseniä, työoloja ja yritystoimintaa tuntevia jäseniä sekä sotilasvamma-asioita tuntevia jäseniä.[3]
Erityiskokoonpanoja ei käytetä kansaneläkeasioissa ja opintotukiasioissa. Lääkärijäsenet osallistuvat vakuutusoikeudessa lääkeopillista seikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Vastaava asiantuntijaedustus on myös vakuutusoikeuden alaisissa vakuutus- ja eläkelautakunnissa.[3]
Asian käsittelystä vakuutusoikeudesta ja päätösvaltaisesta kokoonpanosta säädetään oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudesta annetussa laissa (677/2016).[4]
HenkilöstöMuokkaa
Vakuutusoikeuden palveluksessa työskentelee päätoimisesti noin 110 henkilöä. Lainkäyttöhenkilökuntaa on noin 70 henkilöä ja muuta henkilöstöä noin 40 henkilöä. Sivutoimisia asiantuntijajäseniä ja heidän varajäseniään on noin 80.[5]
HistoriaaMuokkaa
Vakuutusoikeus perustettiin vuonna 1942 lailla vakuutusoikeudesta (907/1942). Sen edeltäjä oli vakuutusneuvosto.[6][7] Vakuutusoikeuden ensimmäinen puheenjohtaja, vuodesta 1956 virkanimikkeeltään vakuutusylituomari, oli Kaarlo Kalliala. Hän hoiti tehtävää aina vuoteen 1970 asti, lukuun ottamatta virkavapaajaksoa 1948–1951 korkeimman oikeuden apujäsenenä.[8]
Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö uudistettiin 1.5.2003, jolloin voimaan tuli nyttemmin kumottu vakuutusoikeuslaki (132/2003). Siinä erityisesti muutoksenhakuoikeuksia laajennettiin.[3]
Vakuutusoikeus toimii Ratapihantie 9:n toimistorakennuksessa Helsingin Pasilassa.
Senaatti-kiinteistöjen omistaman Ratapihantie 9:n toimistorakennuksen julkisivua Helsingin Pasilassa.
LähteetMuokkaa
- ↑ Vakuutusoikeuslaki (21.2.2003/132) Finlex, ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi. Oikeusministeriö ja Edita Publishing. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Tuomioistuinlaki 673/2016 www.finlex.fi. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ a b c d e f Antti Jokela: Oikeudenkäynnin perusteet, s. 242–243. Talentum, 2005. ISBN 9789521409165.
- ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa 677/2016 www.finlex.fi. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ Hallinto ja henkilöstö - Vakuutusoikeus www.vakuutusoikeus.fi. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto ry: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vuosikirja 1942 (PDF) (Sivu 7) 1943. Helsinki: SAK ry. Viitattu 1.2.2012.
- ↑ Laki 907/1942
- ↑ Biografia-sampo: Kaarlo Kalliala Viitattu 26.8.2021.
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: viittaukset puuttuvat internetsivuille |