Vakuutusneuvosto
Vakuutusneuvosto oli Suomessa vuosina 1918–1942 toiminut erikoistuomioistuin, jonka tehtävänä oli käsitellä työntekijäin tapaturmavakuutuslainsäädännön sekä eräiden muiden lakien ja asetusten mukaan sille kuuluneet asiat, ja se toimi sosiaaliministeriön alaisena.[1] Vakuutusneuvosto muuttui lainmuutoksella vuonna 1942 vakuutusoikeudeksi.
Vakuutusneuvoston kokoonpano muokkaa
Vakuutusneuvostoon kuuluivat johtaja, asessori lainoppineena jäsenenä, kaksi lääkäriä, kaksi työnantajia edustavaa jäsentä, kaksi työntekijöitä edustavaa jäsentä ja kaksi sotilasjäsentä sekä varajäseninä neljä lääkäriä, kuusi työnantaja- ja kuusi työntekijäjäsentä sekä kuusi sotilasjäsentä. Näiden lisäksi vakuutusneuvostossa oli sihteeri, apulaissihteeri, kirjaaja sekä muuta kansliahenkilökuntaa.[1]
Vakuutusneuvoston johtajan, asessorin, sihteerin ja apulaissihteerin tuli olla ylemmän oikeustutkinnon tai vastaavan lainopillisen tutkinnon suorittaneita ja tuomarin tehtäviin perehtyneitä. Lääkärijäsenten tuli olla laillistettuja lääkäreitä. Työnantaja- ja työntekijäjäsenten tuli olla 24 vuotta täyttäneitä, kansalaisluottamusta nauttivia ja työoloihin perehtyneitä Suomen kansalaisia.[1]