Vajaasointu
Vajaasointu merkitsee sointua, josta on jätetty jokin sen itsenäisistä sävelistä pois.
Avosoinnut
muokkaaAvosoinnut sisältävät vain avosävyisiä intervalleja, eli priimejä, oktaaveja, kvartteja ja kvinttejä. Kolmisoinnusta voidaan esimerkiksi jättää pois terssi, jolloin soinnun duuri- tai molliluonne häviää, ja se muuttuu sävyltään avosointiseksi. Tällaiset soinnut, eli terssittömät kolmisoinnut, olivat etenkin keskiajan ja renessanssin musiikissa yleisiä varsinkin |lopukkeissa. Klassisen ajan musiikissa niitä pyrittiin välttämään, tosin poikkeuksen tähän tekee esim. Beethoven yhdeksännessä sinfoniassaan. Tonaalisessa musiikissa avosointuja käytetään lähinnä vain arkaaisen sävyn aikaansaamiseksi.
Kvintittömät soinnut
muokkaaKvintin poisjättäminen vaikuttaa soinnun luonteeseen kaikkein vähiten, koska se on, kuten mainittua, avosointinen intervalli. Septimisoinnuissa kvintti joudutaan usein jättämään pois; noonisoinnuissa tämä tehdään lähes aina. Kolmisoinnuistakin kvintti voidaan lähinnä äänenkuljetuksellisista syistä jättää pois, mutta silloin sen sointi käy sävyltään hieman tehottomaksi.
Lähteet
muokkaaTähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Korhonen, Kimmo. Andante - Klassisen musiikin tietosanakirja. Helsinki: WSOY 2002 ISBN 951-0-27134-9
- Linnala, Eino. Yleinen musiikkioppi 1. Jyväskylä: K. J. Gummerus 1964
- Salmenhaara, Erkki. Sointuanalyysi. Kahdeksas painos Helsinki: Otava 1997 ISBN 951-1-01002-6