Avaa päävalikko

Vainojen uhrien muistopäivä (ruots. minnesdagen för förintelsens offer, tuhonnan uhrien muistopäivä) on alkuaan 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana Saksassa sekä sen miehittämissä ja hallitsemissa maissa kansallissosialistien suorittamien vainojen uhrien muistoksi vietettävä kansainvälinen vuosipäivä.

Päivän vietto alkoi Euroopan parlamentin 1995 antamasta suosituksesta, että jokaisessa EU:n jäsenmaassa tulee viettää holokaustin muistopäivää.[1]Suomalaisessa almanakassa päivä on säädetty valtioneuvoston kanslian päätöksellä vuonna 2002 päiväksi 27. tammikuuta. Tänä päivämääränä puna-armeija vapautti Auschwitzin keskitysleirin vuonna 1945.[1]

Päivä ei ole liputuspäivä eikä vapaapäivä.[2] Päätöksessä todetaan, että juutalaisvainojen ja muiden kansanvainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään tammikuun 27 päivänä. - - Päivä muistuttaa meitä yli 50 vuoden takaisista tapahtumista, joiden kukaan ei soisi toistuvan ihmiskunnan historiassa. Näin muistopäivä sisältää juutalaisten tuhonnan, holokaustin lisäksi esimerkiksi armenialaisten kansanmurhan Osmanien valtakunnassa 1915 ja suuren terrorin Neuvostoliitossa 1930-luvulla, vaikka monissa maissa on kyse nimenomaan holokaustin muistamisesta.[3]

YK:n yleiskokous antoi vuonna 2005 julistuksen, jonka perusteella YK:n sivistysohjelma on julkistanut 27. tammikuuta Kansainväliseksi holokaustissa menehtyneiden muistopäiväksi.[4]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Muistopäivätietoa Holokaustin uhrien muisto ry.
  2. Suomen kalenterin juhlapäivät Liputus ja juhlapäivät, Yliopiston Almanakkatoimisto, Helsingin yliopisto
  3. mitä tarkoittaa vainojen uhrien muistopäivä? Kysymykset, Kysy mitä vain, Helsingin kaupunginkirjasto]
  4. Kansainvälinen holokaustissa menehtyneiden muistopäivä YKLiitto.fi.