Vain neljä kertaa
Vain neljä kertaa on suomalainen romanttinen komediaelokuva vuodelta 1968. Sen ohjasivat Aito Mäkinen ja Virke Lehtinen. Vain neljä kertaa perustuu Mäkisen alkuperäisaiheeseen, joka pohjautuu tämän kuulemaan tositarinaan. Se on Filmiryhmä Oy:n ensimmäinen värillinen kokoillan elokuva. Paitsi Esko Salmisen ja Kirsti Wallasvaaran pääroolit, myös Rauni Luoman, Tarmo Mannin ja Leo Jokelan sivuroolit kirjoitettiin varta vasten heitä ajatellen.[1]
| Vain neljä kertaa | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | |
| Käsikirjoittaja |
|
| Tuottaja | Aito Mäkinen |
| Säveltäjä | Rauno Lehtinen |
| Kuvaaja | Virke Lehtinen |
| Leikkaaja | Aito Mäkinen |
| Lavastaja | Eija Helander |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Filmiryhmä Oy |
| Levittäjä | Kino-Filmi O.Y. |
| Ensi-ilta | 15. marraskuuta 1968[1] |
| Kesto | 86 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | 390 000 mk[1] |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Vain neljä kertaa -elokuvan keskeinen musiikillinen teema on Rauno Lehtisen säveltämä ja Kai Hyttisen tulkitsema "Muistan kesän".[1]
Juoni muokkaa
Insinööri Lasse Lehtimäki tapaa työmatkallaan Tampereelle armeija-aikaisen tyttöystävänsä Raijan, ja muistot kesästä Haminassa tämän kanssa pulpahtelevat mieleen. Palatessaan kotiin Lassella on mukanaan siskonsa Leenan lastenvaunut, jotka hänen äitinsä on tuonut Tampereelle. Kotonaan Lasse muistelee toisen vaimonsa Pirkon kanssa heidän suhteensa alkua. Raija pelmahtaa paikalle pikkupojan kanssa, joka on hänen mukaansa Lassen poika. Pirkko raivostuu ja haluaa avioeron mitä pikimmin. Lasse hakee lohtua ensimmäisestä vaimostaan Riitasta, joka jätti Lassen hänen armeija-aikanaan. Syynä oli Riitan löytämä toinen mies.[1]
Lasse päätyy kolmanteen avioliittoon Raijan kanssa. Toinen vaimo Pirkko kyselee epäuskoisena Lasselta, kuinka tämä luulee pärjäävänsä isänä. Pirkko ja Lasse päätyvät naimaan tapaamisen tuloksena, Lassen kohdalla kyse on aviorikoksesta. Sittemmin Lasse käy tutkimuksessa varmistamassa, että hän todella on Raijan kolmivuotiaan pojan isä. Isyytensä varmistumisesta huolimatta hän ilmoittaa äidilleen haluavansa erota Raijasta.[1]
Raija on avioero-oikeudenkäynnissä kantajana, Lassen ensimmäinen vaimo Riitta puolestaan on asianajajana. Tuomari on pudota kärryiltä kuullessaan, että Lasse on eroamassa kolmannesta vaimostaan eli Raijasta sen takia, että Lasse on tehnyt aviorikoksen toisen vaimonsa eli Pirkon kanssa, ja haluaa nyt uudelleen naimisiin Pirkkonsa kanssa. Lasse ja Raija ovat Lassen näkemyksen mukaan ventovieraita toisilleen. Tuomari kysyy "Jääkö tämä tähän?", johon Lasse: "Vain neljä kertaa riittää". Lasse ja Pirkko suutelevat, ja se on lähtölaukaus heidän toiselle avioliitolleen - joka Lasselle siis on jo neljäs kerta.[1]
Kuvausaika ja -paikat muokkaa
Vain neljä kertaa kuvattiin suurimmaksi osin Helsingissä ja sen lähiympäristössä kesällä 1968. Lassen ja Raijan yhteisiä kohtauksia kuvattiin Tampereella ja Haminassa. Syysmyrskyosuus kuvattiin lokakuussa 1968 - vain noin kuukausi ennen ensi-iltaa.[1]
Vastaanotto muokkaa
Helsingin Sanomien Paula Talaskivi piti elokuvaa eleganttina tyylinäytteenä, joka ei kuitenkaan onnistu komediallisessa kerronnassaan. Sen sijaan Talaskivi arvosti elokuvan väri-iloittelua, lavasteiden piristäviä yksityiskohtia ja kaupunkikuvien läpinäkymiä. Aamulehden Erkka Lehtola oli samoilla linjoilla. Uuden Suomen Heikki Eteläpää harmitteli elokuvan puutteita Salmisen kannalta, joka olisi täyttänyt Casanovan mitat: "Hänen [Salmisen] takiaan on vain valiteltava elokuvan rakennustapaa, jonka impressionistinen rapsodisuus ei suo näyttelijöille isoa ilmaisullista liikkuma-alaa". Ilta-Sanomien Timo Malmi arvioi elokuvaa vuonna 1987 "epätodellisuudessa kelluvaksi".[1]
Vain neljä kertaa sai heikohkon yleisönsuosion, mutta lipputulot kuitenkin kattoivat elokuvan tuotantokustannukset.[1]
Liisamaija Laaksonen palkittiin valtion elokuvataiteilijapalkinnolla ja naisnäyttelijä-Jussilla osittain Pirkon roolistaan.[1]
Julkaisut muokkaa
Vain neljä kertaa sai ensi-iltansa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä marraskuussa 1968. Muissa suurimmissa kaupungeissa ensi-ilta oli aivan loppuvuodesta ja seuraavan vuoden alussa. Televisiossa elokuvaa on esitetty harvoin. Televisioensi-ilta keväällä 1974 keräsi noin 1,4 miljoonaa katsojaa.[1]
Näyttelijät muokkaa
| Esko Salminen | … | insinööri Lasse Lehtimäki |
| Liisamaija Laaksonen | … | Pirkko, Lassen toinen ja neljäs puoliso |
| Kirsti Wallasvaara | … | Raija, Lassen kolmas puoliso |
| Rauni Luoma | … | Lassen äiti |
| Kaija Siikala | … | Riitta, Lassen ensimmäinen puoliso, juristi |
| Maija Karhi | … | Eija, Lassen työkaveri |
| Leo Jokela | … | raastuvanoikeuden puheenjohtaja |
| Marja Korhonen | … | Pirkon vuokraemäntä |
| Tarmo Manni | … | genetiikan professori |
| Tommi Rinne | … | Topi, Eijan ja Lassen työkaveri, Eijan heila |