Vadim Gardner
Vadim Danilovitš Gardner (ven. Вади́м Дани́лович Га́рднер, oikea sukunimi de Paiva-Perera Gardner, де Пайва-Перера Гарднер; 30. kesäkuuta 1880 Markovilla Viipurin lähellä – 20. toukokuuta 1956 Helsinki[1]) oli Suomessa asunut venäläinen runoilija.
Vadim Gardner syntyi yhdysvaltalaisen Daniel Thomas Gardnerin ja kirjailija Jekaterina Dyhovan perheeseen. Hän kävi koulunsa Pietarissa ja valmistui Pietarin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1909.[1]
Gardnerin ensimmäinen runokokoelma Stihotvorenija ilmestyi vuonna 1908. Siinä on havaittavissa Konstantin Balmontin kaltaisten symbolistien vaikutusta. Toisessa kokoelmassa Ot žizni k žizni (1912) esiintyy sekä Vjatšeslav Ivanoville ominaisia myyttisiä aineksia että 1910-luvun postsymbolismille tyypillistä pyrimystä konkreettisuuteen. [1]
Gardnerista tuli Venäjän kansalainen vuonna 1916. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli Lontoossa asetoimituksista huolehtineessa komiteassa. Gardner palasi Venäjälle vuonna 1918 ja asui vuodesta 1921 lähtien Suomessa. Pariisissa ilmestyi vuonna 1929 hänen runokokoelmansa Pod daljokimi zvjozdami.[1] Helsingissä julkaistiin vuonna 1990 runovalikoima U Finskogo zaliva ja Pietarissa vuonna 1995 valikoima Izbrannyje stihotvorenija.
Gardner asui Suomessa äitinsä maatilalla Karjalan kannaksella kunnes hän joutui muuttamaan Helsinkiin talvisodan sytyttyä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Russkije pisateli 1800–1917, tom 1, s. 523. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1989.
- ↑ Venäläinen runous ja Suomi, Karjalan Sanomat 18.4.2012[vanhentunut linkki]