Vaasan kaupunginteatteri
Vaasan kaupunginteatteri on Vaasassa toimiva suomenkielinen ammattiteatteri, joka kuuluu keskisuuriin, täyskunnallisiin teattereihin. Talossa on kaksi salia: 370-paikkainen Romeo-näyttämö ja 120-paikkainen Julia-näyttämö sekä ravintola Kulman näyttämö. Teatterin tuotanto on monipuolista, ja ohjelmistossa painotetaan musiikkiteatteria. Vaasan kaupunginteatteri tuottaa vuosittain 6-8 ensi-iltaa draamasta oopperaan.
| Vaasan kaupunginteatteri | |
|---|---|
| Osoite | Pitkäkatu 53 |
| Sijainti | Vaasa |
| Rakennustyyppi | teatteri |
| Valmistumisvuosi | 1906 |
| Suunnittelija | A. W. Stenfors |
| Omistaja | Vaasan kaupunki |
 |
|
Vaasan kaupunginteatterin edeltäjiä olivat Vaasan Työväen Teatteri ja Vaasan Suomalainen Teatteri. Nykyisen nimensä teatteri sai vuonna 1972. Teatteri kunnallistettiin vuonna 1992. Tuohon asti teatteria ylläpiti Vaasan Kaupunginteatteri -yhdistys. Nykyisin Vaasan kaupunginteatteria johtaa Seppo Välinen.[1]
HistoriaMuokkaa
Suomenkielinen teatteritoiminta Vaasassa sai varsinaisesti alkunsa syksyllä 1906, kun Vaasan Työväen Teatteri perustettiin. Teatterin johtaja ja näyttelijät saivat palkkiona tietyn osan lipputuloista, mikä ohjasi tehokkaasti ohjelmiston valintaa. Suomen itsenäistyessä ja venäläisten poistuessa maasta teatteritoiminta pääsi jatkumaan syksyllä 1917, mutta keskeytyi pian sisällissodan takia. Teatteritalo joutui suojeluskunnan haltuun, joka löysi näyttämön alta sinne piilotetut kiväärit ja patruunat. Rangaistukseksi talon näyttämö ja sen varusteet tuhottiin. Vasta syksyllä 1919 talo saatiin taas teatteriväen hallintaan, ja vuonna 1922 teatterille perustettiin myös kannatusyhdistys. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi työväenyhdistys päätti kuitenkin toukokuussa vuonna 1929 lopettaa teatterin toiminnan kannattamattomana.
Jo vuosina 1919–1920 Vaasassa suunniteltiin uuden suomalaisen teatterin perustamista, mutta hankkeesta luovuttiin, kun katsottiin parhaaksi olla heikentämättä työväenteatterin toimintaedellytyksiä. Vaasan Työväen Teatterin toiminnan loputtua hanke kuitenkin käynnistyi nopeasti uudelleen, ja jo syksyllä 1929 aloitti toimintansa Vaasan Näyttämöharrastajat. Sekä näyttämö että näyttelijät olivat samat kuin Työväenteatterilla.
Syksyllä 1930 teatterin toiminta jouduttiin taas keskeyttämään, kun työväentalon kellarista löytyi jälleen punaisten asekätkö, ja toimitilat otettiin takavarikkoon. Lopullisesti Vaasan Näyttämöharrastajien toiminta päättyi vuonna 1941, jolloin suomalaisen teatterin toimintaa jatkamaan perustettiin ensin Vaasan Näyttämö vuodesta 1942 vuoteen 1946, ja sen jälkeen uudistetulla nimellä Vaasan Suomalainen Teatteri. Vuonna 1972 teatterin nimi muutettiin Vaasan kaupunginteatteriksi. Vaikka teatteri on välillä joutunut toimimaan muissakin kiinteistöissä, se on sittemmin palannut syntymäkotiinsa entiseen Vaasan Työväentaloon ja sen uusituille näyttämöille. Vuonna 1992 Vaasan kaupunginteatteri kunnallistettiin.
Teatterin toimintaMuokkaa
Teatteri sijaitsee Vaasan keskustassa Pitkäkadun ja Rauhankadun kulmauksessa. Rakennuksen vanha osa on edelleen alkuperäinen, vuonna 1906 valmistunut Vaasan Työväentalo, joka on arkkitehti A.W. Stenforsin suunnittelema kaunis jugend-talo. Kiinteistölle tehtiin vuosina 1989–1992 laaja peruskorjaus- ja uudisrakennustyö, jonka yhteydessä talon uudisrakennussiipeen rakennettiin uudet nykyaikaiset näyttämötilat. Vanhan jugend-talon ulkoasu palautettiin peruskorjauksen yhteydessä alkuperäiseen muotoonsa. Uudisrakennusosa on puolestaan modernia arkkitehtuuria, jonka avarien aulojen keskeiset materiaalit ovat graniitti ja teräs. Suuren näyttämön Romeo-salissa on paikkoja 370, ja vanhan rakennuksen puolella olevan pienen näyttämön Julia-salissa niitä on 115. Lisäksi teatteri järjestää esityksiä teatteriravintola Kulman salissa.
HenkilökuntaMuokkaa
Vaasan kaupunginteatteri työllistää noin 70 henkilötyövuotta. Vakituisen henkilökunnan lisäksi teatterissa työskentelee vuosittain lukuisia vierailevia taiteilijoita. [2]
Teatterinjohtaja:Muokkaa
Suunnittelijat:Muokkaa
- Sauli Perälä (kapellimestari)
- Maria Antman (skenografi)
- Paula Varis (pukusuunnittelija)
Näyttelijät 2020-2021:Muokkaa
- Kirsi Asikainen
- Juha Ekola
- Jari Hietanen
- Ville Härkönen
- Toni Ikola
- Anna Lemmetti-Vieri (myös tarpeistonhoitaja)
- Timo Luoma
- Sarah Nedergård
- Oiva Nuojua
- Sonja Silvander
- Terhi Suorlahti
- Jorma Tommila
Tanssijat 2020-2021Muokkaa
- Jukka Wennström
- Ulla Väätäinen
LähteetMuokkaa
- ↑ Me | Vaasan kaupunginteatteri Vaasa. Viitattu 25.5.2020.
- ↑ Me | Vaasan kaupunginteatteri Vaasa. Viitattu 25.5.2020.
- ↑ Yhteystiedot | Vaasan kaupunginteatteri Vaasa. Viitattu 19.2.2020.
| Vaasan palot | Vaasan palo |
| Teollisuuden historia | Onkilahden Konepaja – Vaasan puuvilla |
| Kuntaliitokset | Sulva – Vähäkyrö |
| Katso myös | Vaasan rannikkopatteristo - Vaasan senaatti - Vaasan sotavankileiri |
| Liikennekeskukset | Huutoniemen seisake - Mustasaaren rautatieasema - Vaasan lentoasema - Vaasan rautatieasema - Vaasan satama - Vaskiluodon rautatieasema - Wasalandian seisake |
| Päätiet |  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  - 
|
| Vaasan kautta kulkevat rautatiet | Vaasan rata |
| Keskustan kadut | Alatori · Aleksanterinkuja · Ajurinkatu · Asemakatu · Hietasaarenkatu · Hovioikeudenpuistikko · Itäinen Kasarmintori · Kasarminkatu · Kauppapuistikko · Kellosepänkatu · Kirjastonkatu · Kirjastonkuja · Kirkkopuistikko · Kirvesmiehenkatu · Klemetinkatu · Korsholmanpuistikko · Koulukatu · Lastenkodinkatu · Läntinen Kasarmintori · Museokatu · Pitkäkatu · Pikkukatu · Raastuvankatu · Rantakatu · Rauhankatu · Rautatienkatu · Rosteninkatu · Teräksenkuja · Tiilitehtaankatu · Tiilitehtaankuja · Vaasanpuistikko · Ylätori |
| Sillat | Vaskiluodon silta · Palosaaren silta · Sundomin silta |
| Korkeakoulut | Helsingin yliopisto · Novia · Vaasan ammattikorkeakoulu · Vaasan kesäyliopisto · Vaasan yliopisto · Svenska handelshögskolan · Åbo Akademi |
| Toiseen asteen oppilaitokset | Vaasan lyseon lukio · Vamia · Vasa gymnasium · Vasa övningsskola · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
| Aikuiskoulutus | Hanken Fortbildning · JAKK · Vaasan lyseon lukion aikuislinja · Vaasa-opisto · Vamia · Vasa Arbis · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
| Peruskoulut | Hietalahden koulu · Huutoniemen koulu · Isolahden koulu · Keskuskoulu · Länsimetsän koulu · Merenkurkun koulu · Merikaarron koulu · Nummen koulu · Onkilahden koulu · Savilahden yhtenäiskoulu · Suvilahden koulu · Tervajoen koulu · Vaasan kristillinen koulu · Vaasan Rudolf Steiner-koulu · Vanhan Vaasan koulu · Variskan koulu · Vasa övningsskola · Vöyrinkaupungin koulu |
| Kaupunki ja hallinto | Vaasan hallinto-oikeus · Vaasan hovioikeus · kaupunginvaltuusto · vaakuna |
| Media | ̄Ahti - Folkviljan - Kansan Lehti - Kansan Ääni - Landsbygden - Nya Folkbladet - Pohjalainen - Pohjalainen 1889–1901 - Pohjalainen 1910–1915 - Pohjan Poika - Pohjanmaa - Pohjanmaan Kansa - Radio Vaasa - Raivaaja - Suupohjan Työmies - Työn Ääni - Vaasan Ikkuna - Vaasan Lehti (1880–1893) - Vaasan Lehti (1914–1915) - Vaasan Sanomat (1878–1881) - Vaasan Sanomat (1897–1899) - Vaasan Sanomat (1912–1913) - Vapaa Sana - Wasa Framåt - Wasa Nyheter - Wasa Tidning (1839–1855) - Wasa Tidning (1880–1898) - Wasa-Posten - Vaasan ylioppilaslehti - Vasabladet - Yle Radio Suomi Pohjanmaa - Österbotten - Österbottens Bondetidning - Österbottens Folkblad |
| Muuta Vaasaan liittyvää | ABB · KWH Group · Vaasanseudun Kehitys · Vacon · Wärtsilä |