Avaa päävalikko

Vaajakosken rautatieasema

rautatieliikennepaikka Jyväskylässä

Vaajakosken rautatieasema (lyh. Vko) (vuosina 1918–1920 Haapaniemen rautatieasema) on Jyväskylässä Tölskän kaupunginosassa, Vaajakoski–Jyskän suuraluella sijaitseva rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka sijaitsee rataosalla Jyväskylä–Pieksämäki. Jyväskylän rautatieasemalta sinne on matkaa 7,4 kilometriä ja Lievestuoreen rautatieasemalta 17,4 kilometriä. Asema toimi pitkään Vaajakosken tehtaiden lastauspaikkana, mutta tavaraliikenne väheni SOK:n tehtaiden lakkauttamisen jälkeen. Asemalla lastataan kuitenkin yhä jonkin verran puuta tavarajuniin. Henkilöliikennettä ei ole.

Vaajakoski
Vaajakosken rautatieasema syksyllä 2015
Vaajakosken rautatieasema syksyllä 2015
Perustiedot
Lyhenne Vko
Rataosa Jyväskylä–Pieksämäki
Sijainti 62°14′52″N, 025°52′45″E
Kunta Jyväskylä (vuoteen 2008 Jyväskylän mlk)
Etäisyydet Jyväskylä 7,4 km
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Tavaraliikenne kyllä
Muut tiedot junakohtauspaikka
Asemarakennus
Tyyppi puurakenteinen asemarakennus
Suunnittelija Thure Hellström
Rakennettu 19141918
Ratapiha
Raiteisto pääraide,
1 kohtausraide
1 kuormausraide
Vaajakosken rautatieasema, syksy 2015, kuva 1.JPG

Sisällysluettelo

Junaliikenteen historiaaMuokkaa

Ennen rautatien valmistumista Vaajakoskelta Jyväskylään matkustettiin laivalla, hevoskyydillä ja kävellen.[1] Laivat kulkivat vain sulan veden aikaan.[2] Vaajakosken rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1918.[2] Linja-autoliikenne Vaajakoskelta Jyväskylään alkoi 1925.[3] Laivaliikenne lopetettiin vuonna 1928 junien ja bussien kasvaneen suosion vuoksi.[3]

Vaajakoskella pysähtyvien henkilöjunien määrä oli vuonna 1965 kaksikymmentä junaa vuorokaudessa, 1975 kaksitoista ja vuonna 1985 enää seitsemän. Määrä väheni keväällä 1988 kolmeen, kun kiskobussit (”Lättähatut”) lopettivat liikennöinnin.[4] Asema muutettiin miehittämättömäksi keväällä 1990. Viimeisetkin pysähdykset Vaajakoskella loppuivat vuonna 1992.[5]

Vaajakosken rautatieasema oli aiemmin myös vilkas tavaraliikennepaikka, mutta SOK:n tehtaiden lakkauttamisen ja maantiekuljetusten lisääntymisen vuoksi se on hiljentynyt. Vuonna 1990 asemalle saapui 4 000 tonnia tavaraa ja sieltä lähti 3 000 tonnia. Vuonna 1950 vastaavat luvut olivat 24 000 tonnia ja 22 000 tonnia.[6]

Turvalaitemuutokset Vaajakosken liikennepaikalla valmistuivat 26. huhtikuuta 2007, jolloin liikennepaikka siirtyi kauko-ohjattavaksi Pieksämäeltä käsin. Ensimmäinen kauko-ohjattu junakohtaus liikennepaikalla tapahtui vuorokauden vaihtuessa 26.–27. huhtikuuta, kun liikennepaikalla kohtasivat tavarajunat 3035 ja 4040.[7]

Asematalo ja tavaramakasiiniMuokkaa

Aseman asematalo ja tavaramakasiini on rakennettu vuosina 1914–1918, ja ne on suunnitellut arkkitehti Thure Hällström.[8] Hirsirakenteinen asemarakennus on peruskorjattu vuonna 1962.[9] Asemarakennuksessa sijaitsi aikoinaan lipunmyynti- ja odotustilojen lisäksi asemapäällikön asunto. Rakennus oli sittemmin välillä tyhjillään ja välillä asuttuna. Se on toiminut myös Jyväskylän kiskoliikennekerhon tilana[10] ja siinä on toiminut antiikkiliike[11]. Asemalla toimi vuodesta 2008 keramiikkapaja[10] ja syksyllä 2011 avattu kuuden käsityöyrittäjän Resiina-myymälä.[12] Nykyisin asemarakennuksessa toimii kylpyhuonekalustemyymälä ja remontointiyritys.[13]

Asemarakennuksen vieressä on entinen VR:n makasiinirakennus[9], jossa on viime vuosina toiminut paikallisen taiteilijan ateljee-galleria.[10] Rakennukset siirtyivät VR:ltä ensin Jyväkylän maalaiskunnan ja sittemmin kaupungin omistukseen. Vuonna 2013 Jyväskylän kaupunki myi asemarakennuksen ja makasiinirakennuksen tontteineen Metropolis Oy:lle, joka ryhtyi remontoimaan heikkoon kuntoon päässeitä rakennuksia.[10]

Muut rakennukset aseman alueellaMuokkaa

Radan toisella puolella on entinen rautatien työntekijöiden asuintalo, jonka on myös suunnitellut Thure Hälström.[8] Radan toisella puolella oli SOK:n makasiinirakennus, joka tuhoutui tulipalossa syyskuussa 2013.[14] Se oli aiemmin toiminut junien lastauspaikkana. Makasiinin luo vienyt pistoraide rakennettiin vuonna 1918 samassa yhteydessä kuin rautatie ja samoin makeis- ja margariinitehtaan luo johtanut pistoraide. Myöhemmin rataa jatkettiin makasiinin luota Vaajakosken naulatehtaalle.[2][15]

KuviaMuokkaa

Asemarakennus talvella 2012
Ratapihaa kesällä 2013
Entinen rautatieaseman työläisten asuintalo
Väkijoukko katsomassa kiitojunan vierailua 1954

LähteetMuokkaa

  • Kolu, Antti: Vaajakosken yhdyskunta 1916–1944. Jyväskylä: Vaajakosken kohinat ry, 2011. ISBN 978-952-92-9205-9

ViitteetMuokkaa

  1. Kolu, s. 139.
  2. a b c Kolu, s. 63.
  3. a b Kolu, s. 64.
  4. Suomen kulkuneuvot 1965, 1975, 1985 & 1988
  5. Suomen kulkuneuvot 1992
  6. Wilmi, Jorma: ”Rautatieliikenne: asemien vilskeestä läpikulkualueeksi”, Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945–2008, s. 227–229. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2011. 978-952-5947-11-6.
  7. Resiina-lehti 2/2007: Tasoristeyspalsta, sivu 45.
  8. a b Jyväskylän kaupunki. Kaavoitus: Jyväskylän arkkitehtuurikartta visitjyvaskyla.fi. Viitattu 23.1.2016.
  9. a b Ratahallintokeskus: Rautatierakennusten piirrustusarkisto Kansallisarkisto. Viitattu 24.1.2016.
  10. a b c d Satu Kakkori: Pienoisjunien maailmassa. Keskisuomalainen, 12.12.2013. Jyväskylä:
  11. Satavuotiaalle uusi isäntä Kiinteistökauppa: Kaupunki myi Vaajakosken vanhan rautatieaseman. Keskisuomalainen, 14.5.1999. Jyväskylä:
  12. Vaajakosken vanha asema herää uuteen eloon Keskisuomalainen. 19.10.2011. Viitattu 23.1.2016.
  13. Koti Ja Kylpy kotijakylpy.com. Viitattu 23.1.2016.
  14. Keijo Lehto: SOK:n vanha makasiini paloi Vaajakoskella Keskisuomalainen. 26.9.2013. Viitattu 26.9.2013.
  15. Peruskartta 1963-1972 Historialliset kartat. Jyväskylän karttapalvelu. Viitattu 23.1.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa