Värend oli yksi keskiaikaisista "pienistä maista" (ruots. små landen), jotka vähitellen muodostivat Smålandin maakunnan. Yhdessä Njudungin ja Finnvedenin kanssa se oli näistä "pienistä maista" suurikokoisimpia. Värend sijaitsee Smålandin eteläosassa ja se luotiin Växjön läheisyyteen vuoden 1050 tienoilla. Tanskan läheisyys ja Växjöhön vuonna 1170 perustettu tuli piispanistuin antoivat alueelle erityisaseman muun Smålandin joukossa. 1700-luvulla alue jaettiin viiteen kihlakuntaa, jotka olivat Allbon kihlakunta, Kinnevaldin kihlakunta, Kongan kihlakunta, Norrvidingen kihlakunta ja Uppvidingen kihlakunta.

Smålandin seudut viikinkiajalla. Punaiset ja mustat pisteet tarkoittavat maakunnassa sijaitsevia riimukiviä. Punaisten pisteiden riimukivet sisältävät kirjoituksia kaukomatkoilta.
Värendin perinteinen kansallispuku.

Värend vastaa nykyisessä aluejaossa pääasiassa Kronobergin lääniä lukuun ottamatta Finnvedeniin kuulunutta Sunnerbon kihlakuntaa. Myöhäisellä keskiajalla Värendissä esiintyi voimakkaita irtautumishaluja. Ne kärjistyivät Dacken kapinassa, joka johtui Kustaa Vaasan pyrkimyksistä vahvistaa keskushallintoa.

Värend on sittemmin lakannut olemasta hallinnollinen alue. Paikannimen alkuperä on epävarma, mutta erään tulkinnan mukaan se tarkoittaa "rikasta aluetta". Alueen väestöä on vanhempina aikoina kutsuttu nimellä virdar.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Värend