Väinö Kivisalo

suomalainen poliitikko

Väinö Kivisalo (vuoteen 1903 asti Paavi) (18. lokakuuta 1882 Karkku29. maaliskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen piirisihteeri, palstatilallinen ja sosialidemokraattien kansanedustaja.

Kivisalo syntyi talollinen Fredrik Fabian Paavin ja Hilma Grönlundin lapsena vuonna 1882 Karkussa. Nuoruudessaan hän työskenteli maanviljelystyössä kotitilallaan ja toimi palkkatyöläisenä sahateollisuuden alalla. Maanviljelystyöstä Kivisalo siirtyi politiikan pariin ja toimi ensin tilapäispuhujana eri järjestöjen palveluksessa ja myöhemmin Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin sosialidemokraattien piirisihteerinä. Sisällissodassa Kivisalo kuului punaisten lääninvaltuuskuntaan ja joutui sodan loputtua vankileirille, jossa hän oli kuolla nälkään. Suomen sisällissodan jälkeen Kivisalo oli vangittuna poliittisista syistä.

Kansanedustajana Kivisalo toimi vuosina 1929–1948 edustaen Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä. Eduskunnassa hän oli jäsenenä muun muassa Suuressa valiokunnassa, Perustuslakivaliokunnassa ja Puolustusasiainvaliokunnassa. Lisäksi hän toimi neljä kertaa presidentin valitsijamiehenä ja oli jäsenenä Hämeenlinnan maalaiskunnan kunnanvaltuustossa. Eduskuntatyön ohessa Kivisalo työskenteli Sosialidemokraattisen raittiusliiton Etelä-Hämeen piirin piirisihteerinä ja toimi palstatilallisena Hämeenlinnan maalaiskunnassa.

Kivisalo oli elämänsä aikana kahdesti naimisissa. Ensin vuosina 1904–1944 Olga Heleniuksen ja myöhemmin vuodesta 1945 alkaen Eeva Karoliina Reinikaisen kanssa.

TeoksiaMuokkaa

  • Maatalous sosialismin vallitessa. Hämeen etel. vaalipiirin sos.-dem. piiritoimikunta, Hämeenlinna 1917
  • Lasten kotikasvatus : työläisvanhempain ja nuorison käteen ja sydämeen. Etelä-Hämeen sos.-dem. piiritoimikunta, Hämeenlinna 1922
  • Miten on työskenneltävä sosialismin hyväksi? ; W. T. Mills'n mukaan kirjoittanut W. K. 1923
  • Kristillisyys ja sosialidemokratia. Hämeenläänin pohj. vaalipiirin sos.-dem. piiritoimikunta, Tampere 1924
  • Sosialismin voiton välttämättömyys : esitetty lyhyissä väitelmissä. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1924
  • Jo herää työläiskansa!. Hämeen Kansan kirjapaino, Hämeenlinna 1927
  • Onko työväen voitto varma? : puhe valistus-iltamassa. Hämeen Kansan kirjapaino, Hämeenlinna 1927
  • Työväenliike Etelä-Hämeessä : muistojulkaisu 25-vuotistoiminnasta. Hämeen eteläinen sos.-dem. piiritoimikunta, Hämeenlinna 1931
  • Niiden muistoksi joita ei enää ole : puhe kansalaissodan johdosta kaatuneiden muistoksi Riihimäen hautausmaalla huhtikuun 16 p:nä 1939. Hämeenlinna 1939, Teos digitoituna Työväenliikkeen kirjaston digitaalisessa arkistossa
  • Rakentavan työn päivänä : kiertopuhe. Hämeen etel. sos.-dem. piiritoimikunta, Hämeenlinna 1945
  • Yhteiskuntaelämä kristilliseksi. Tammi 1946
  • Työkansa tuliliemen tuttavana. Raittiusjärjestöjen yhteistoimikunta, Helsinki 1947
  • Kristinusko ja työväenliike. Helsinki 1948

LähteetMuokkaa

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.