Vähäsalo
Vähäsalo [1][2] on Päijänteen saari Päijät-Hämeessä Padasjoen Kellosalmella.[2]
Maantietoa muokkaa
Saari on 2,7 kilometriä pitkä, 1,8 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 2,3 neliökilometriä [a]. Se sijaitsee Tehinselän länsiosassa Varpusenlinnan selän länsiosassa. Sen erottaa mantereesta Kellosalmi, joka on 150–450 metriä leveä. Viereisestä Virmailan saaresta tulee tie, joka ylittää Vähän Kellosalmen pengertietä ja lyhyttä siltaa pitkin. Vähäsalo on kolmion muotoinen saari, mutta sen keskellä on kaksi vastakkaisilta rannoilla sisäosiin työntyvää lyhyttä lahtea Iso-Vankonen ja Vähä-Vankonen. Niitä yhdistää toisiinsa alava laakso, jonka pohjoispuolelle jää Isoniemi. Vähäsalon rannoilla on pieniä saaria. Niitä on Iso-Vankosen viereisellä lahdella, Vähässä Kellosalmessa ja Kellosalmessa viisi. Luoteessa sijaitsevalla Harmoistenlahdella on vielä Jänsissaaren saariryhmä, Kokonsaari, Iso Salinsaari, Vähä Salinsaari ja Lokinluoto. Vähäsalon korkein kohta sijaitsee keskellä saarta, missä on 67 metrin korkeuteen kohoava kallioinen mäki. Isoniemessä on toinen kalliomäki, joka on 47 metriä korkea, ja itärannassa on lähes yhtä korkea Haukkakallio, jonka jyrkänne putoaa Vähään Kellosalmeen rantaan. Saarella ei ole vakituista asutusta, mutta vapaa-ajan asuntoja on lähes 100. Saaren tiet haarautuvat sillalta näille asunnoille.[2][3][4]
Historiaa muokkaa
Vuoden 1911 taloudellisessa kartassa saaren nimi kirjoitettiin erikseen ”Vähä Salo”. Saaren pohjoisosan laaksossa ja kaakkoispään niemessä on kartan mukaan pieniä peltopalstoja[5]. Toisessa, vuonna 1947 julkaistussa, taloudellisessa kartassa näkyy samoissa paikoissa peltoja ja lisäksi saaren kaakkoispäässä saaren maatila. Virmailan saaressa tulee maatilan vastaiselle rannalle tie, johon maatila on ollut yhteydessä esimerkiksi veneellä. Maatila on tuolloin saaren ainoa kiinteästi asuttu tila.[6]
Vähäsalon metsämaita hakattiin sotien aikana ja tämän työn suorittivat sotavangit Vapon toimesta. Puita kuljettamaan piti palkata väkeä muualtakin ja puut kasattiin saaren rannoille tukinuittoa varten kahteen ”laaniin”. Tukinuitto oli yleistä vielä koko 1950-luvun. Puita käytettiin erilaisen puutavaran ja polttopuiden valmistukseen.[7]
Vuoden 1965 peruskartassa on pohjoisosan laakson peltomaat metsitetty. Vain saaren kaakkoispäässä on kartassa enää peltopalstoja. Siellä on myös maatila ja kaksi vapaa-ajan asuntoa. Seuraavassa vuoden 1985 peruskartassa on saareen rakennettu tie, joka ylittää Vähän Kellosalmen nykyisestä kohdastaan. Saaren rannat on monesta kohdasta eroteltu tonteiksi, jonne on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja.[8][9][10]
Huomautukset muokkaa
- ↑ a b Saaren pinta-ala on mitattu Karttapaikan pinta-alan mittaustyökalulla.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Paikkatieto: Vähäsalo, paikkatietoalusta.fi, viitattu 10.10.2019
- ↑ a b c d Vähäsalo, Padasjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Vähäsalo, Padasjoki (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Vähäsalo, Padasjoki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Maanmittaushallitus: Hauho (PDF), Suomen taloudellinen kartta, 1:100 000, 1911, viitattu 11.10.2019
- ↑ Maanmittaushallitus: Padasjoen seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1947, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 11.10.2019
- ↑ Päijät-Häme Wiki: Vähä-Kellosalmi ja Vähäsalon saari ja suuret savotat
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 08 Kellosalmi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 21.9.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 08 Kellosalmi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 21.9.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 08 Kellosalmi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1996. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 21.9.2019)
