Vääräkosken kartonkitehdas

entinen tehdas Ähtärissä

Vääräkosken kartonkitehdas ja puuhiomo oli vuosina 1901–1998 toiminut, Ähtärin Peränteen kylässä, Vääräkosken rannalla sijaitseva, erikoiskartonkeja tuottanut tehdas. Tehtaan viimeinen omistaja oli Vääräkosken Pahvi Oy. Aiemmin tehdas toimi nimillä G. A. Lönnqvist, G. A. Lönnqvistin perilliset – G. A. Lönnqvist arvingar ja Vääräkoski Oy.

Historia muokkaa

Vääräkosken tehtaan perusti vuonna 1897 tamperelainen kauppias ja sahanomistaja, insinööri Gustaf A. Lönnqvist. Vaasan läänin kuvernöörin virasto myönsi 3. elokuuta 1898 Ylä-Vääräkoskeen luvan vesivoimalla käyvälle puuhiomolle. Myöhemmin laitos muutettiin osittain sähköntuotantoon soveltuvaksi.

Tehdas käynnistyi vuonna 1901. Tehtaalla valmistettiin hioketta ja kartonkia perinteisin menetelmin ja laittein lokakuuhun 1998 asti, jolloin yritys meni konkurssiin. Tehtaan tuotteita olivat valkoinen ja ruskea pahvi. Ruskeaa pahvia valmistettiin pääartikkelina toiminnan loppumiseen saakka. 1960-luvulle saakka tehtaalla valmistettiin lähinnä ohutta ja paksua pinkopahvia. Tehtaan muita artikkeleita olivat muun muassa Klubi-askeihin käytetty pahvi ja leivoslaatikot. Viimeisinä vuosikymmeninä keskityttiin paksun ruskean pahvin valmistukseen. Erivahvuista ruskeaa pahvia valmistettiin käytettäväksi lähinnä olutlasien ja kolpakkojen alusiin. Jonkin verran tuotettiin myös pullonkorkkien tiivistepahvia ja julisteiden taustapahvia.

Vuonna 1963 tehtaalla oli 54 työntekijää, vuonna 1978 yli 60, 1980-luvun lopulla 38 ja viimeisinä vuosina 14. Tehtaan työntekijöitä edusti Paperiliiton Vääräkosken osasto n:o 9 r.y. Pääluottamusmiehenä toimi kunnallisneuvos Veikko Sipilä vuosina 1951–1993.

Tehtaan koneet muokkaa

Vääräkosken tehtaassa on yksi kartonkikone ja tehtaan hiomossa kolme hiomakonetta.

Kartonkikone muokkaa

Vääräkosken kartonkikone on arvioitu vuonna 1889 valmistetuksi. Kone asennettiin paikalleen vuonna 1901 ja se on Suomen neljäs jatkuvatoiminen kartonkikone. H. Füllnerin konepajassa Warmbrunnissa Saksassa valmistetun koneen alkuosa eli märkäpää on säilynyt alkuperäisenä.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti ja tuotteet Muuta
Kartonkikone Füllner 1901–xx.10.1998 (valmistettu vuonna 1889, uusittu vuosina 1935, 1951 ja 1991) Vastavirtaperiaatteella toimiva muodostusosa, jossa nostosylinterit ja vastavirtasylinterit 1 700 mm 7 sylinteriä 10-15 m minuutissa n. 1 000-4 000 t/a, Valkoinen ja ruskea pahvi 13 kuivaussylinteriä, kaksi kalanteria

Kartonkikoneessa tapahtui sylinterin räjähdys vuonna 1991, minkä seurauksena tehdasrakennuksen seinä vaurioitui. Korjausten yhteydessä seinä uusittiin entisestä poikkeavaksi ja tilalle hankittiin kuivaussylinterit käytettyinä Pyhtään Stockforsin puuhiomosta. Alun perin kuivaussylinteriryhmä on ollut Kaukaan tehtaalla selluloosan kuivauskoneessa. Koneeseen on hankittu varaosia myös vuonna 1990 suljetusta Inkeroisten kartonkitehtaan kartonkikone KK3:sta, joka oli myös Füllnerin konepajan valmistetta vuodelta 1916.

Hiomakoneet muokkaa

Hiomossa olevat kolme hiomokonetta ovat suomalaisen Tampellan valmistamia vesipainesyöttöisiä kuumahiomakoneita. Koneet on valmistettu 1940-luvulla. Koneista kaksi on sähkötoimisia ja yksi vesivoimalla toimiva.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Käyttövoima Teho Kapasiteetti
Hiomakone 1 Tampella 1945–1998 Sähkö ? ?
Hiomakone 2 Tampella 1946–1998 Suora vesivoima (turbiinissa puinen hammasratas vuodelta 1925) ? ?
Hiomakone 3 Tampella 1949–1998 Sähkö ? ?

Höyryvoima-asema muokkaa

Tehtaalla on ollut myös höyryvoima-asema, jossa on poltettu kiinteää polttoainetta ja myöhemmin öljyä. Voima-asema oli kaksiosainen: vanha voima-asema sekä uusi 1980-luvulla rakennettu kuorenpolttolaitos.

Kattila Valmistaja Valmistusvuosi Teho Polttoaineet
Kattila 1 ? 19xx–1979 (poistettu) ? puu, raskas polttoöljy
Kattila 2 ? 19xx–1995 ? puu, raskas polttoöljy
Kuorikattila ? 1979–198x ? kuorijäte
Kuorenpolttolaitos (erillisessä rakennuksessa) ? 198x–1998 ? kuorijäte

Lisäksi voima-asemalla oli betoninen vesisäiliö, kaksi syöttöpumppua ja eurekapumppu. 1990-luvun puolivälissä voima-asema muutettiin kiertoveden suodatuskäyttöön. 1990-luvun puolivälistä alkaen vanhalla voima-asemalla toimi vedenpuhdistamo.

Muut koneet muokkaa

Tehtaassa on myös muiden valmistajien koneita, kuten:

Tehtaan suojelu muokkaa

Entisen Vääräkosken Pahvi Oy:n tehdasaluetta suojelee Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennussuojelulain perusteella. Suojelupäätös kattaa Vääräkosken puuhiomon ja kartonkitehtaan. Suojeltuun kokonaisuuteen sisältyvät rakennusten ohella myös tehtaan kiinteät koneet ja laitteet sekä samaan kokonaisuuteen kuuluva Koskienergia Oy:n omistama vesivoimalaitos.[1] Rakennussuojelupäätöksessä on suojeltu tehdasalue, kartonkitehdas ja kartonkikone, hiomo ja kolme hiomakonetta, hiomakoneita käyttävä turbiinikoneisto, koneasemarakennus ja muuntamo, voimakanava ja pato, korjauspaja, verstas rullaleikkureineen, vanha konttori, uusi konttori, entinen tehtaanjohtajan asuinrakennus sekä Ala-Vääräkosken voimalaitos laitteistoineen.

Kilpailijat muokkaa

Vääräkosken kilpailijoita olivat erityisesti Enso Gutzeitin (sittemmin Stora Enso, nyk. Pankaboard) Pankakosken kartonkitehdas Lieksassa, Stromsdal Juankoskella sekä norjalainen Rena Karton AS ja ruotsalaiset Fridafors Kartong AB ja Svaneholms Bruk AB. Renan kartonkitehdas lopetti toimintansa vuonna 1998. Myös Fridafors meni konkurssiin vuonna 2000, kun tehtaan molemmat kartonkikoneet tuhoutuivat tulipalon seurauksena. Stromsdal asetettiin konkurssiin vuonna 2008, mutta toiminta jatkui vuonna 2011 nimellä Premium Board Finland Oy. Myös Svaneholms Bruk Ab on lopettanut toimintansa.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Museoviraston lausuntoja –tiedote 45/2005 (Internet Archive) 7.12.2005. Museovirasto. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 2.5.2014.