Jyskyjärvi

Jyskyjärvi (karjalaksi Jyškyjärvi, ven. Юшкозеро, Juškozero) on maalaiskunta ja kahden siihen kuuluvan kylän nimi (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) Kalevalan kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Myös Vanhan Jyskyjärven pohjoispuolella olevaa Kemijoen laajentumaa kutsutaan Jyskyjärveksi.

Nykyinen Jyskyjärven maalaiskunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla.

Jyskyjärvellä oli yhteensä 1 300 asukasta, joista 2/3 karjalaisia.^lähde? Väestöstä on työikäisiä noin 730, joista on työttömänä 54.

Jyskyjärvi oli myös historiallinen Arkangelin kuvernementin kunta Vienan Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.

Nykyinen Jyskyjärven maalaiskunta

Jyskyjärven maalaiskunnassa on kolme asutuskeskusta: Vanhan Jyskyjärven kylä sekä Uuden Jyskyjärven ja Kepan taajamat.

Riippusilta Tsirkkakemin yli

Jyskyjärvi

Jyskyjärvi (ven. Юшкозеро, Juškozero) tai Vanha Jyskyjärvi on kunnan hallinnollinen keskus. Se sijaitsee Tsirkkakemijoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa 118 kilometriä piirikeskuksesta Uhtuasta kaakkoon. Se on perinteenmukaisesti rakennettu komea karjalainen joenvarsikylä, jossa talot kulkevat nauhana pitkin joentörmää päädyt rantaan päin. Jyskyjärvellä on myös joen yli rakennettuja riippusiltoja, jotka yhdistävät joessa olevia saaria mantereeseen. Karjalainen kylä on yleensä kalmistoa lukuun ottamatta puuton. Jyskyjärvellä on kuitenkin paljon erilaisia koristepuita ja puutarhoja. Jyskyjärven kirkko on rakennettu vuonna 1998.

Jyskyjärvi oli itäisimpiä Vienan runokylistä. Vuonna 1905 kylässä oli 107 taloa ja 626 asukasta. Jyskyjärvellä vieraili useita runonkerääjiä 1800-luvulla. Ensimmäisenä Jyskyjärvellä vieraili Jaakko Fellman. Elias Lönnrot puolestaan vieraili vuonna 1835. Myöhemmin alueella vierailivat vielä Berner, Genetz, Basilier ja Meriläinen.

Uusi Jyskyjärvi

Uusi Jyskyjärvi (ven. Новое Юшкозеро, Novoje Juškozero) sijaitsee seitsemän kilometriä Vanhasta Jyskyjärvestä itään. Se on Kemijoen rannalle perustetun rautatieaseman ympärille syntynyt taajama. Sinne päättyvän rautatien toinen pää on Suojärvellä. Radan liikenne on hiljaista, puutavaraliikennettä ja paikallista henkilöliikennettä.

Jyskyjärven historiallinen kunta

Arkangelin kuvernementin Jyskyjärven kunta sijaitsi Tsirkka-Kemijoen vesistöalueella ja käsitti suunnilleen Nuokkijärven ja Kemijoen välisen alueen. Sen naapurikuntia olivat pohjoisessa Uhtua ja Paanajärvi, idässä Voijärvi ja Tunkua, etelässä Rukajärvi ja Kiimasjärvi sekä lännessä Kontokki. Jyskyjärven kunnan kyliä olivat Jyskyjärvi (nykyinen Vanha Jyskyjärvi), Suopassalmi, Lukanniemi ja Piismalahti. Vuonna 1907 kunnassa oli 1 066 asukasta, joista 1 060 oli karjalaisia.^lähde? Jyskyjärven kunta lakkautettiin vuonna 1920 ja sen alue liitettiin Uhtuan piiriin. Entisen kunnan länsiosa oli jatkosodassa Suomen miehittämä 1941–1944. Nykyisin entisen kunnan alueen käsittävät suunnilleen Jyskyjärven ja Borovoin kunnat.

Aiheesta muualla

• Jyskyjärvi Vienan runokylät. juminkeko.fi

Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit

Vienan Karjala

Kemin kihlakunta Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala

Poventsan kihlakunta Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku Petroskoin kihlakunta Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja Aunuksen kihlakunta Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele