Uunio Saalas
Uunio Saalas (vuoteen 1906 Unio Sahlberg; 18. helmikuuta 1882 Helsinki – 3. huhtikuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen hyönteistieteilijä. Saalas oli Helsingin yliopiston maanviljelys- ja metsäeläintieteen professori vuosina 1925–1952. Hän oli metsätuhohyönteisten tutkija ja kirjoitti useita oppikirjoja, muun muassa Suomen metsähyönteiset (1949).[1]
| Uunio Saalas | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. helmikuuta 1882 Helsinki |
| Kuollut | 3. huhtikuuta 1969 (87 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti |
hyönteistieteilijä Helsingin yliopiston maanviljelys- ja metsäeläintieteen professori (1925–1952) |
Saalas tuli ylioppilaaksi vuonna 1902 ja filosofian kandidaatiksi 1908. Hän väitteli tohtoriksi 1919 aiheesta kaarnakuoriaiset ja niiden aiheuttamat metsätuhot. Aluksi hän toimi Helsingin yliopiston hyönteismuseon assistenttina ja alkoi vuonna 1923 hoitaa maanviljelys- ja metsäeläintieteen professuuria, johon hänet nimitettiin vuonna 1925 nimikkeellä maatalous- ja metsäeläintieteen professori.[1]
Saalas kuului Sahlbergien työteliääseen sukuun, jossa oli useita hyönteistutkijoita: hänen isänisäisänsä oli Carl Reinhold Sahlberg, isänisänsä Reinhold Ferdinand Sahlberg ja isänsä Johan Reinhold Sahlberg. He olivat alan systemaatikoita, mutta Uunio Saalas taas ennen kaikkea hyönteisten elintapojen tutkija, joskin hän selvitti muun muassa sarvijäärien sukulaisuussuhteita. Hän oli tieteen popularisoija ja laati useita hyönteisiin liittyviä oppaita ennen kaikkea metsätalouden tarpeisiin. Hän oli myös kielipoliittisin perustein syntyneen Suomen Hyönteistieteellisen Seuran ensimmäinen puheenjohtaja ja sen aikakauskirjan päätoimittaja. Lisäksi hän oli useiden ulkomaisten alan seurojen kunniajäsen. [1]
Saalas oli myös raittius-, osakunta- ja kansanvalistusmies ja ennen kaikkea suomenkielisen sivistyksen vaalija. Hän toimi aktiivisesti suomenkielisen Turun yliopiston perustamiseksi. Hän laati esi-isiensä elämäkerrat.
Saalas oli Luonnon Ystävän alkuaikojen päätoimittajia[2].
Teoksia muokkaa
- Nuoren hyönteistieteilijän opas. 1914.
- Die Fichtenkäfer Finnlands I. 1917.
- Die Fichtenkäfer Finnlands II. 1923
- Kaarnakuoriaisista ja niiden aiheuttamista vahingoista Suomen metsissä. 1919 (väitöskirja).
- Suomalaisen luonnontutkijan matka maapallon ympäri 1839-1843. 1929.
- Viljelykasvien tuho- ja hyötyhyönteiset. 1933.
- Über das Flügelgeäder und die phylogenetische Entwicklung der Cerambyciden. 1936.
- Maatalouden tuho- ja hyötyeläimet. 1943.
- Puoli vuosisataa suomalaista luonnontiedettä. 1946.
- Suomen metsähyönteiset. 1949.
- Carl Reinhold Sahlberg: Luonnontutkija, yliopisto- ja maatalousmies 1779-1860. 1956.
- Reinhold Ferdinand Sahlberg: Tutkimusmatkailija, luonnontieteilijä, lääkäri ja tilanomistaja 1811-1874. 1958.
- John Reinhold Sahlberg: Hyönteistieteilijä, tutkimusmatkailija ja aatteellisten rientojen edistäjä 1845-1920. 1960.
- Muistelmia lapsuuteni ja nuoruuteni ajoilta. 1963.
Lähteet muokkaa
- Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 623. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- Nuorteva, Matti: Saalas, Uunio (1882–1969). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.7.2017.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c ”Sahlberg”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus), s. 5966. Otava, 1976. ISBN 951-1-05637-9.
- ↑ Luonnon Ystävä, Tietosanakirja osa 11, Täydennysosa, palsta 722–723, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1922
Aiheesta muualla muokkaa
- Uunio Saalas : Lentokoneet hyönteisiä vastassa, Suomen Kuvalehti, 05.01.1929, nro 1, s. 56, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot