Uumajan raatihuone
Uumajan raatihuone (ruots. Umeå rådhus) on Uumajan kaupungissa, Ruotsin itärannikolla sijaitseva raatihuone. Se rakennettiin Raatihuoneentorille (ruots. Rådhustorget) kaupunkia vuonna 1888 pahoin runnelleen suurtulipalon jälkeen, valmistuen vuonna 1890. Raatihuone sijaitsee sillä samalla paikalla, jolle valmistui Uumajan ensimmäinen raatihuone jo 1600-luvulla.
| Uumajan raatihuone | |
|---|---|
| Umeå rådhus | |
 Raatihuone joelta kuvattuna. |
|
| Osoite | Rådhustorget |
| Sijainti |
Uumaja,  Ruotsi |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | raatihuone |
| Valmistumisvuosi | 1890 |
| Suunnittelija | Fredrik Olaus Lindström |
| Omistaja | Uumajan kunta |
| Julkisivumateriaali | punainen tiili |
 |
|
Raatihuoneen suunnitteli tukholmalainen Fredrik Olaus Lindström. Uuden kaupunkialueen kehittämissuunnitelmassa Lindström antoi raatihuoneelle näkyvän paikan joen vieressä, pääsivun ollessa etelään kohti Uumajajoen satamaa.
Historia muokkaa
Ensimmäinen raatihuone muokkaa
1600-luvun aikana Uumajassa oli vain muutama julkinen rakennus; kirkko, koulu ja raatihuone.[1] Raatihuone sijaitsi Raatihuoneentorin pohjoispuolella,[2] ja siellä sijaitsi oikeustalo, kaupungin hallinto ja muita yhteisiä toimintoja.[1] Raatihuone oli yksikerroksinen rakennus, jossa oli kolme ikkunaa torille päin sekä korkea harjakatto, jonka päällä kattolyhty.[2]
Toinen raatihuone muokkaa
Suuren Pohjan sodan aikana kaupunki paloi kokonaan venäläisten takia useaan otteeseen, mutta vuoden 1721 rauhan jälkeen uusi raatihuone rakennettiin Raatihuoneentorin pohjoispäähän.[3] Uusi raatihuone koostui kahdesta kerroksesta, jossa oli kaksi siipeä, pieni torni kellolla ja tasatunnein lyövällä kellolla. Alakerrassa sijaitsi kaupungin kellari, jossa oli taverna tai ravintola sekä velkavankila. Yläkerrassa oli pallohuone sekä pienempi tila kokoontumisille.[3] Länsisiivessä oli kaksi huonetta, jotka toimivat opetustiloina.[4]
Kolmas raatihuone muokkaa
Uusi ja suurempi kaksikerroksinen raatihuone rakennettiin vuonna 1814 Raatihuoneentorin pohjoispuolella olevalle tontille pääjulkisivun osoittaessa etelään. Rakennuksen suunnitteli Samuel Enander, joka oli arkkitehtina Överintendentsämbetetissa.[5] Vuonna 1776 voimaan tulleen kuninkaallisen rakennusmääräyksen mukaan julkiset rakennukset tulee rakentaa kivestä, mutta Uumajalle myönnettiin erivapaus, ja raatihuone rakennettiin puusta.[5]
Pohjakerros sisälsi kaupungin kellarin, huutokauppakamarin ja tutkintavankilan. Yläkerrassa itäisellä puolella oli suuri sali ja huone virvokkeille, jutteluhuoneita ja atrium. Yläkerran länsipuoli oli Ruotsin maistraatin istuntosali ja yhteishuone kaupungin vanhemmille.[5]
Yläkerran huoneiden korkeus oli korkeampi kuin alakerran huoneiden, ja rakennuksen julkisivu, joka oli empiretyylisen tiukka ja tasainen,[6] oli rikkaampi yläkerrasta.[5]
Uusi muotoilu muokkaa
Uumajassa oli nousukausi 1800-luvun puolivälissä ja julkisiin rakennuksiin tehtiin paljon kaivattuja peruskorjauksia. Raatihuone varusteltiin valkoiseksi maalatulla paneelilla ja julkisivussa oli kuusi doorilaista jättimäistä pilasteria.[6] Vuonna 1880 lennätinasema siirrettiin raatihuoneeseen.[7]
Nykyinen raatihuone muokkaa
Nykyisen raatihuoneen suunnitteli Uumajan ensimmäinen kaupunginarkkitehti, tukholmalainen Fredrik Olaus Lindström. Hän oli suunnitellut myös Uumajan kaupunginkirkon vuosina 1889–1890. Lindström otti rakennukseen vaikutteita hollantilaisesta renessanssityylistä, joka mahdollisti tietynlaisen epäsymmetrian rakentamisessa.[8] Raatihuoneen tornit ovatkin hyvin erilaisia muodoltaan ja kooltaan. Rakennuksen julkisivu on punaista tiiltä, joskin ikkunoita ympäröivät alueet sekä muut yksityiskohdat on tehty käyttäen vaaleaa hiekkakiveä. Kustannussyistä jotkin osat kuitenkin käyttävät halvempia materiaalia, kuten sopivanvärisellä öljyvärillä päällystettyä valurautaa.[9]
Raatihuoneen ympäristölle annettiin suuri painoarvo. Muiden asioiden ohessa uusi esplanadi rakennettiin raatihuoneesta pohjoiseen. Myös kohti satamaa olevissa lähiöissä puisto rakennettiin antamaan raatihuoneelle – joka sijaitsi joesta ylöspäin – monumentaalinen asema.[10]
Kaksois-pääsisääntulot muokkaa
Kun Stambanan genom övre Norrlandin rakentaminen saavutti Uumajan vuoden 1890 keskivaiheilla, odottamaton ongelma ilmeni. Uuden Uumajan keskusrautatieaseman sijainniksi oli päätetty paikka raatihuoneesta pohjoiseen päin - toisin sanoen raatihuoneen takaosa. Ei kuitenkaan pidetty mahdollisena, että raatihuoneen takaosa olisi kuningasta kohti, kun hän tulisi junalla rautatien avajaisiin. Näin ollen hyvän aikaa ennen Oskar II:en saapumista vuonna 1896, toinen pääsisääntulo rakennettiin pohjoiseen päin – kohti nykyistä Rådhustorgetia ja raatihuoneella oli näin kaksi pääsisääntuloa.[11]
Syvennys raatihuoneen länsipäädyssä muokkaa
2. heinäkuuta 1892 Viktor Rydberg ja Georg von Rosen kirjoittivat suosittelukirjeen Uumajan kaupunginvaltuustolle kuvanveistäjä Oscar Bergistä. Berg oli kiinnostunut luomaan patsaan oikeuden kuningattaresta, Justitiasta. Patsas oli sisällytettynä piirustuksissa korkealla länsipuolella, vanhan poliisiaseman sisäänkäynnin yläpuolella, joka on nyt muurattu umpeen. Vuonna 1888 riehuneen tulipalon vuoksi kaupungilla oli suuret uudelleenrakentamiskustannukset, ja kaupunginvaltuusto päätti, että sillä ei ollut varaa patsaaseen. Vuonna 1895 ehdotus hyväksyä Helmer Osslundin veljen Eli Aslundin luoda patsas 500 kruunulla hylättiin myös samasta syystä. Siten raatihuoneen länsipääty on yhä tyhjänä ilman patsasta.[12]
Monikäyttöinen rakennus muokkaa
Raatihuoneessa oli kokoustila kaupunginvaltuustolle sekä toimistotilat. Läntinen osa rakennuksesta oli alun perin varattu oikeudelliselle järjestelmälle ja johtojärjestelmälle, jossa poliisiasema ja pidätetyt pääkerroksessa ja oikeussali yläkerrassa. Myöhemmin koko läntinen osa rakennuksesta tuli Uumajan käräjäoikeuden käyttöön. Muutaman vuoden ajan pohjakerroksessa oli lennätinlaitos ja postitoimisto sekä kellarissa huutokauppakamari.[13]
Kustaa II Adolfin rintakuva muokkaa
Storgatanin ja raatihuoneen eteläpuolella sijaitsevien kaksoisportaiden välissä sijaitsee Kustaa II Adolfista tehty pronssinen rintakuva, joka on pystytetty graniittiselle sokkelille. Sokkelissa on medaljonki, jossa on monogrammi GARS (Gustavus Adolphus Rex Sueciae) Otto Strandmanin tekemä noin kolmimetrinen rintakuva paljastettiin 20. elokuuta 1924 Västerbottenin rykmentin 300-vuotispäivänä.[14]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Eriksson (1975), s. 37
- ↑ a b Eriksson (1975), s. 19
- ↑ a b Eriksson (1975), s. 38
- ↑ Eriksson (1975), s. 55
- ↑ a b c d Eriksson (1975), s. 40
- ↑ a b Eriksson (1975), s. 42
- ↑ Eriksson (1975), s. 103
- ↑ Eriksson (1975), s. 171
- ↑ Eriksson (1975), s. 173
- ↑ Eriksson (1975), s. 143
- ↑ Umeå cityguide.se. CityGuide Sweden. Viitattu 11.5.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Karin Eriksson (1969). "Varför är nischen på västra rådhusgaveln i Umeå tom och vad har Viktor Rydberg med det att göra?" (pdf). Västerbotten: Västerbottens läns hembygdsförenings årsbok 2: 92–93. Uumaja: Västerbottens läns hembygdsförening. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Eriksson (1975), s. 169-170
- ↑ Sculpture Guide Umeå, s. 30–31. Västerbottens konstförening, 2006. ISBN 978-91-631-8462-8.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uumajan raatihuone Wikimedia Commonsissa
- Raatihuoneen historiaa Uumajan rakennuskulttuurin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
