Utrakvistit

Utrakvistit (lat. utraque ”kumpikin kahdesta”), jotka tunnettiin myös nimellä kalikstiinit (lat. calix ”malja"), olivat Jan Husin perustaman uskonpuhdistusliike hussilaisuuden kannattajia. Utrakvistien mukaan maallikoiden tuli saada papiston tavoin ehtoollisessa sekä leipää että viiniä. Tästä vaatimuksesta he saivat nimensä. Utrakvistit olivat husilaisuuden suuntauksista maltillisempi, ja he pyrkivät pitämään ystävälliset välit katoliseen kirkkoon, toisin kuin radikaalit taboriitit. Tällä perusteella Baselin kirkolliskokous julisti utrakvistit vuonna 1433 aidoiksi kristityiksi. Vuonna 1434 utrakvistit liittyivät katolisten joukkoihin Lipanyn taistelussa lyödäkseen taboriitit. Utrakvistien tuella uskonkiihkoiset talonpoikaisjoukot pystyttiin lopulta kukistamaan Böömin kansalaissodassa (1420-1436). Rooman kirkko lakkasi kuitenkin tukemasta utrakvisteja, kun nämä perustivat oman kirkkokuntansa. Utrakvistit ja kaikki muut protestanttiset lahkot julistettiin vuonna 1620 Böömissä lainsuojattomiksi.[1][2][3]

LähteetMuokkaa

  1. Utraquist Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.11.2021. (englanniksi)
  2. Utrakvistit Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /1025-1026. Project Runeberg. Viitattu 16.11.2021.
  3. Hussilaiset Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /1287-1288. Project Runeberg. Viitattu 16.11.2021.