Uskonto Tampereella

uskonto ja uskonnolliset yhteisöt Tampereen kaupungissa

Tämä artikkeli käsittelee Tampereen uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Tampereen kaupungissa 56,4 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,3 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 40,3 prosenttia väestöstä.[1]

Uskontokuntiin kuuluminen Tampereella, Tilastokeskus (2023)[1]

  Luterilaisuus (56.4%)
  Muut uskonnot (3.3%)
  Uskontokuntiin kuulumattomat (40.3%)
Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902–1907.

Protestantismi

muokkaa

Luterilaisuus

muokkaa

Evankelis-luterilainen kirkko

muokkaa

Tampereen seurakuntayhtymään kuuluu viisi seurakuntaa: Tampereen tuomiokirkkoseurakunta, Eteläinen seurakunta, Harjun seurakunta, Messukylän seurakunta sekä Tampereen ruotsalainen seurakunta.[2]

Tampereen evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on 16 kirkkoa. Vanhin on Messukylän vanha kirkko 1500-luvulta. Teiskon kirkko on rakennettu vuosina 1787–1788. 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen kirkkoja ovat Vanha kirkko 1825, Finlaysonin kirkko 1879, Messukylän kirkko 1879, Aleksanterin kirkko 1881, Tampereen tuomiokirkko 1902–1907, Aitolahden vanha kirkko 1928, ja Viinikan kirkko. 1932. Uudempia kirkkoja ovat Lielahden kirkko 1961, Kalevan kirkko 1964–1966, Pispalan kirkko 1971, Härmälän kirkko 1972, Tesoman kirkko 1977–1978, Hervannan kirkko 1979 sekä Aitolahden kirkko 2001.[3]

Herätysliikkeet

muokkaa

Tamperelle on muodostunut eri herätysliikkeiden kannattajaryhmiä. Osittain liikkeillä on 1800-luvulle ulottuvat perinteet, mutta enimmäkseen niiden elinvoimaisuus on perustunut muuttoliikkeeseen. Evankelioivan herätyskristillisyyden vaikutus on ollut Tampereella 1960-luvulta lähtien vanhoja herätysliikkeitä voimakkaampaa.[4] Viidennen herätysliikkeen piirissä Tampere toimii Hämeen Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksellä on Tampereella oma Lähetyskoti. Myös Kansan Raamattuseura järjestää Tampereella tilaisuuksia seurakuntien tiloissa.[5][6]

Vanhoillislestadiolainen herätysliike on toiminut Tampereella 1800-luvulta lähtien. Tampereen rauhanyhdistys perustettiin vuonna 1889. Rauhanyhdistyksen ensimmäiset toimitilat sijaitsivat Hämeenpuistossa. Rauhanyhdistyksen nykyinen toimitalo Nekalassa valmistui vuonna 1983.[7] Tampereella toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Tampereen seudun osasto.[8] Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö toimii Tampereen Kyttälässä sijaitsevalla Luther-talolla.[9]

Helluntaiherätys

muokkaa
 
Tampereen helluntaiseurakunta on Suomen toiseksi suurin helluntaiseurakunta.

Helluntaiherätyksen alkuaikoina Tampere tuli tunnetuksi kesäjuhlistaan, joita pidettiin vuosina 1913–1938. Vuonna 1910 Tampereella toimi kaksi helluntairyhmää. Vuonna 1921 ryhmät yhtyivät ja muodostettiin Tampereen helluntaiseurakunta. Helluntailaiset kokoontuivat Tampereella vuosina 1923–1951 VPK:n Puusalissa ja tämän jälkeen Lähetystalossa. Vuonna 1958 seurakunta rakensi rukoushuoneen Kyttälään. Tampereen helluntaiseurakunta on Suomen toiseksi suurin helluntaiseurakunta.[10] Hervannan Katukappeli on toiminut vuodesta 2003 lähtien kauppakeskus Duon yläkerrassa.[11]

Vapaakirkko

muokkaa

Tampereella toimii Tampereen Vapaakirkko ja Teopolis.

Katolinen kirkko

muokkaa

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Tampereella toimii Pyhän Ristin katolinen seurakunta. Seurakunta kuuluu Helsingin katoliseen hiippakuntaan. Katolinen seurakunta kokoontuu Tampereella Amurissa sijaitsevasa Pyhän Ristin kirkossa.[12]

Ortodoksinen kirkko

muokkaa

Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Tampereella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[13] Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko rakentui vuosina 1896–1899 Tampereen keskustaan, Sorin aukion itälaidalle.[14]

Kaupunkilähetys

muokkaa

Elintarvikeaputyötä tehdään Tampereella useiden kristillisten yhdistysten ja seurakuntien toimesta. Tampereen evankelis-luterilaisilla seurakuntia on viisi ruokapysäkkiä sekä Nekalan puoti.[15] ViaDia Pirkanmaa jakaa ruoka-apua Tampereen vapaakirkolla, Aleksanterin kirkolla ja Hervannan kirkolla.[16] Lähimmäisenrakkaus-yhdistys jakaa ruoka-apua One Way-seurakunnan tiloissa.[17] Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestää diakonia-aamiaisia Suvantotilassa.[18]

Kulttuuri

muokkaa

Tapahtumat

muokkaa

Tampereella on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Tampere on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja vuonna 1954, herännäisten valtakunnallisia Herättäjäjuhlia vuosina 1967 ja 2018, evankelisuuden valtakunnallisia Evankeliumijuhlia vuosina 1945 ja 1976 sekä Kansanlähetyspäiviä kolme kertaa vuosina 1967, 1983 ja 2002.[19][20][21][22] Helluntailaiset järjestivät vuosina 1913–1938 omia kesäjuhliaan Tampereella. Ensimmäinen helluntaiherätyksen valtakunnallinen kesäkonferenssi järjestettiin Tampereella toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945. Toisen kerran kesäkonferenssi järjestettiin Tampereella vuonna 1954.[10][23]

Pysyvästi Tampereella järjestettävä tapahtuma on Vapaakirkon kesäjuhlat, joka järjestetään Teopoliksen alueella vähintään vuoteen 2030 saakka kesästä 2025 alkaen.[24] Kesäjuhlat on järjestetty Tampereella tätä ennen kahdeksan kertaa vuosina 1973, 1980, 1986, 1992, 2004, 2008, 2017 ja 2023.[25]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 25.9.2024.[vanhentunut linkki]
  2. Tampereen seurakunnat Tampereen seurakuntayhtymä. Viitattu 25.9.2024.
  3. Kirkot ja kappelit Tampereen seurakuntayhtymä. Viitattu 25.9.2024.
  4. Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 157. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  5. Info Hämeen Kansanlähetys. Viitattu 7.10.2024.
  6. Kaupungit: Tampere Kansan Raamattuseura. Viitattu 7.10.2024.
  7. Taustatietoa Tampereen rauhanyhdistys. Viitattu 25.9.2024.
  8. Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 25.9.2024.
  9. Messuyhteisöt Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 25.9.2024.
  10. a b Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 37–38. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
  11. Erkintalo, Paula: Hervannassa tavoitettiin lähiön asukkaita Ristin Voitto. Viitattu 4.10.2024.
  12. Pyhän Ristin seurakunta Katolinen kirkko Suomssa. Viitattu 28.9.2024.
  13. Info Tampereen ortodoksinen seurakunta. Viitattu 4.9.2024.
  14. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 171. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  15. Ruoka-apu Tampereen seurakuntayhtymä. Viitattu 25.9.2024.
  16. Ruoka-apu ViaDia Pirkanmaa. Viitattu 25.9.2024.
  17. Jäsenjärjestöt kertovat Kotimaisen avustustyönliitto. Viitattu 25.9.2024.
  18. Toiminta Tampereen ortodoksinen seurakunta . Viitattu 25.9.2024.
  19. Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 8.10.2024.
  20. Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen suviseurat Finna. Viitattu 25.9.2024.
  21. Päättyneillä Tampereen herättäjäjuhlilla rohkaistiin murtamaan muureja Herättäjäjuhlat. 2018. Viitattu 25.9.2024.
  22. Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 28.9.2024.
  23. Sopanen, Tapio: Yhteys kantaa: juhannuskonferenssi 70 vuotta, s. 24–27, 65–66. Aikamedia, 2016. ISBN 978-952-252-217-7
  24. Vapaakirkon kesäjuhlat asettuvat Tampereen Teopolikseen vähintään kuudeksi seuraavaksi kesäksi Seurakuntalainen.fi. 19.7.2024. Viitattu 6.10.2024.
  25. Kesäjuhlat Suomen Vapaakirkko. Arkistoitu 5.11.2020. Viitattu 6.10.2024.