Uskonto Espoossa
Tämä artikkeli käsittelee Espoon uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Espoon kaupungissa 50,3 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,8 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 45,9 prosenttia väestöstä.[1] Muun pääkaupunkiseudun tavoin kirkon jäsen kirkon jäsenmäärään vaikuttaa kirkosta eroamisten sekä maahanmuuttajien väestöosuuden kasvaminen. Lisäksi kirkkoon kuuluvaa väkeä muuttaa pois pääkaupunkiseudulta.[2]
Uskontokuntiin kuuluminen Espoossa, Tilastokeskus (2023)[1]
Historia
muokkaaKatolinen aika
muokkaaEspoon seurakunta perustettiin 1300-luvulla Kirkonummen kappeliksi. Emäseurakunnaksi Espoo muodostettiin vuonna 1451. Katolisella ajalla Espoo oli osa kirkonrakentamisen painopistealuetta. Espoon kirkko rakentui nuoremman kirkkosukupolven aikana vuosina 1485–1490.[3] [4][5]
Luterilainen aika
muokkaaEspoon kirkko ryöstettiin isonvihan aikana.[5] Espoo toimi yliopiston palkkapitäjänä vuosina 1835–1873. Vuodesta 1801 lähtien alueella toimi pitäjänapulainen, jonka virka lakkautettiin vuonna 1859. Vuonna 1929 Grankulla, Kilon ja Albergan asukkaat päättivät muodostaa alueelle sekä suomen- että ruotsinkielisen seurakunnan. Tätä mietittiin vielä 1933 kirkolliskokouksessa ja päädyttiin ehdottamaan Grankullan kauppalan erottamista itsenäiseksi seurakunnaksi, johon itäiset asukkaat eivät suostuneet.[5]
Toisen maailmansodan jälkeen
muokkaaEspoo jaettiin vuonna 1950 kielellisessä perusteella kahteen seurakuntaan, Espoon ruotsalaiseen ja Espoon suomalaiseen seurakuntaan. Kauniaisten ruotsinkieliset kuuluivat Espoon ruotsalaiseen ja suomenkieliset suomalaiseen seurakuntaan vuoteen 1978 saakka, jolloin seurakunta itsenäistyi ruotsin- ja suomenkielisiksi seurakunniksi.[5]
Tapiolan puutarhakaupungin syntyminen toi painetta irtaantumiseen omaksi pitäjäkseen ja vuonna 1960 suomalaisesta seurakunnasta erosi Tapiola itsenäiseksi suomalaiseksi seurakunnaksi, johon kuului Tapiola, Laajalahti, Mankkaa, Taavinkylä, Westend ja Otaniemi. Vuonna 1964 jäljelle jäänyt seurakunta jaettiin kolmeen: Kanta-Espoon, Etelä-Espoon ja Leppävaaran seurakuntiin. Etelä-Espoo jakaantui sittemmin Olarin ja Espoolahden seurakuntiin.[5]
Protestantismi
muokkaaLuterilaisuus
muokkaaEvankelis-luterilainen kirkko
muokkaa
Espoon seurakuntayhtymään kuuluu kuusi seurakuntaa: Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoonlahden seurakunta, Olarin seurakunta, Tapiolan seurakunta, Leppävaaran seurakunta sekä Espoon ruotsalainen seurakunta.[6]
Espoon tuomiokirkolla on erityinen profiili Espoon historiassa. Espoon seurakunta itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1458 ja tuomiokirkko rakentui vuosien 1485–1490 aikana. Samalla paikkalla oli jo 1350–1360 -lukujen vaihteessa puukirkko.[7] Muut kirkot ovat valmistuneet Espoon kaupungistumisen ja kasvun myötä: Tapiolan kirkko 1965, Leppävaaran kirkko 1979, Espoonlahden kirkko 1980 ja Olarin kirkko 1981.[8]
Herätysliikkeet
muokkaa
Vanhoillislestadiolainen herätysliike toimi Espoossa pitkään osana Helsingin rauhanyhdistystä. Espoon rauhanyhdistys perustettiin vuonna 1998 ja vuonna 2005 rauhanyhdistys rakensi oman toimitalon Vanttilaan. Espoon rauhanyhdistys on jäsenmäärältään Suomen 10. suurin rauhanyhdistys.[9][10] Evankelinen lähetysyhdistys järjestää säännöllisesti toimintaa Espoossa.[11]
Espoossa toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Espoon osasto.[12] Herännäisten valtakunnalliset Herättäjäjuhlat järjestettiin Espoossa vuonna 2008.[13]
Muut luterilaiset kirkot
muokkaaSuomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Espoossa Pyhän Tuomaksen seurakunta.[14]
Vapaakirkollisuus
muokkaa
Vapaakristillinen liike on toiminut pääkaupunkiseudulla liikkeen alkuvuosista eli 1800-luvulta lähtien. Erityisesti Matinkylän ja Soukan alueella toimiva Majakka-seurakunta perustettiin vuonna 1998.[15] Espoon vapaaseurakunta perustettiin Helsingin vapaaseurakunnan työn kautta vuonna 2002.[16] Majakka-seurakunta ja Espoon vapaaseurakunta toimiva vuonna 2021 Matinkylään valmistuneessa Valotalossa. Samassa yhteydessä toimivat myös Espoon kristillinen koulu, päiväkoti Aarteet sekä taidekoulu Talentti.[17]
Metodismi
muokkaaMetodistit aloittivat toimintansa Kauniaisissa vuonna 1912. Betlehem-kirkko rakentui vuonna 1917 ja vuonna 1930 seurakunta irtautui Helsingin yhtyedestä omaksi seurakunnakseen.[18]
Helluntaiherätys
muokkaa
Espoon helluntailiike juontaa juurensa 1930-luvulle. Kilossa toiminut helluntaiseurakunta ylläpiti vuosikymmenen aikanan Betlehem-lepokotia Leppävaarassa. Tämän jälkeen helluntailaiset toimivat pitkään Helsingin seurakuntien yhteydessä.[19] 1970-luvulla Espooseen perustettiin sekä suomenkielinen helluntaiseurakunta (1971) että ruotsinkielinen helluntaiseurakunta (1971).[20] 1990-luvulla Espoon helluntaiseurakunta ja helsinkiläiset helluntaiseurakunnat käynnistivät toimintaa Kivenlahdessa ja Espoon keskuksessa.[21] Leppävaaran Lähetyskappeli aloitti toimintansa vuonna 1993.[22]
Katolinen kirkko
muokkaaRoomalaiskatolisen kirkon piirissä Espoo kuuluu Helsingissä keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Marian katolisen seurakunnan toiminta-alueeseen. [23] Vuoden 2020 alussa Pyhän Marian seurakuntaan kuului 1820 espoolaista.[24]
Ortodoksinen kirkko
muokkaaKonstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Espoo kuuluu Helsingin ortodoksisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Seurakunnalla on Espoossa vuonna 1998 valmistunut Tapiolan ortodoksinen kirkko.[25]
Mormonit
muokkaa
Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon Espoon seurakuntakeskus sijaitsee Tuomarilan kaupunginosassa Pitkännotkontiellä. Espoossa toimivat vaarnaseurakunnat ovat nimeltään Espoon 1. seurakunta ja Espoon 2. seurakunta. Molemmat seurakunnat kuuluvat Helsingin vaarnan alaisuuteen.[26] Espoon Karakalliossa sijaitsee myös mormonien Helsingin temppeli.[27]
Kaupunkilähetys
muokkaaElintarvikeaputyötä tehdään Espoossa useiden kristillisten yhdistysten ja seurakuntien yhteistyönä. Hyvä Arki -yhdistys tarjoaa elintarvikeapua Suvelassa sijaitsevassa toimintakeskuksessa.[28] Manna-Avun toimintakeskus sijaitsee Tuomarilassa, jossa se tarjoaa elintarvikeapua ja ylläpitää hävikkipuotia.[29] Lisäksi Espoonlahden seurakunta jakaa hävikkiruokaa.[30] Pelastusarmeija ylläpitää Espoossa asumispalveluyksikköä Asunto Ensin -periaatteella sekä ikäihmisten hoivakotia.[31]
Ei-kristilliset yhdyskunnat
muokkaaIslamilaiset yhdyskunnat
muokkaaEspoossa toimivia islamilaisia yhdyskuntia ovat Espoon Islamilainen Yhdyskunta Suomessa sekä Ikhlas.[32] Muslimeilla on moskeijat Leppävaarassa, Kilossa, Olarissa ja Matinkylässä.[33]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 26.7.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Muuttoliike on uusi syy kirkon jäsenten vähenemiseen pääkaupunkiseudulla Kirkko ja kaupunki. 2.2.2022. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Heininen, Simo & Heikkilä, Markku: Suomen kirkkohistoria, s. 37–38. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1839-5
- ↑ Keskiajan kivikirkot Hannu Asikainen. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ a b c d e Espoo Suomen sukututkimusseura. Viitattu 31.12.2024.
- ↑ Tietoa Espoon seurakunnista espoonseurakunnat.fi. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Espoon tuomiokirkko: historia Espoon seurakunnat. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Kirkot Espoon seurakunnat. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Espoossa on vilkasta Suviseurat. 2022. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Rytkönen, Jussi: Herätysliikkeet mahtuvat kirkon liivintaskuun Kotimaa. 6.2.2014. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Kalenteri Evankelinen lähetysyhdistys. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ Pyhän Tuomaksen luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Seurakunta Majakka-seurakunta. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Historia Espoon vapaaseurakunta. 5.9.2005. Arkistoitu 5.9.2005. Viitattu 24.7.2024.
- ↑ Espoon kristillinen koulu Hoivatilat. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Elfving, Björn: Metodistkyrkan i Finland 100 år, s. 49. Metodistkyrkan i Finland, 1981. ISBN 951-99587-1-1
- ↑ Herberts, Arne: Ett folk på väg, s. 59. (Den Finlandssvenska pingströrelsen under 75 år) Helsinki: Taborförlaget, 1995. ISBN 951-95278-4-2
- ↑ Uskonnot Suomessa - Espoon Helluntaiseurakunta uskonnot.fi. Arkistoitu 22.11.2015. Viitattu 31.1.2013.
- ↑ Espoon helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 11.4.2018. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Yhteystiedot Lähetyskappeli. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ Jäsenmäärän kasvu jatkuu Fides -Katolinen hiippakuntalehti. 24.2.2020. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ Kirkot ja pyhäköt Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ Seurakuntakeskusten paikannus Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Viitattu 31.5.2025.
- ↑ Helsingin temppeli Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Viitattu 31.5.2025.
- ↑ Hyvä Arki Hyvä Arki. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Info Manna-Apu . Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Apua ja tukea Espoon seurakunnat. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Espoo Pelastusarmeija. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Islam Uskonnot Suomessa. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ Moskeijoita Suomessa Islam-opas . Viitattu 26.7.2024.