Urmas Sisask
Urmas Sisask (9. syyskuuta 1960, Rapla – 17. joulukuuta 2022) oli virolainen säveltäjä, muusikko ja tähtitieteen harrastaja.[1][2]
Elämä muokkaa
Urmas Sisask aloitti pianonsoiton opinnot vuonna 1969. Hän opiskeli vuoteen 1985 asti säveltämistä René Eesperen johdolla Viron musiikkiakatemiassa Tallinnassa. Hän keskittyi erityisesti gregoriaaniseen kirkkolauluun ja barokkimusiikkiin. Nykyään hän on yksi Viron tunnetuimmista säveltäjistä. Hän muutti vuonna 2012 Laitilaan.[3] Hän asui 2013-2018 Turussa, ja sen jälkeen Virossa, Tallinnassa ja Jänedalla. Virolainen laulaja ja poliitikko Siiri Sisask (s. 1968) on hänen nuorempi sisarensa.
Ura muokkaa
Sisaskin tyyliä kuvaillaan eklektiseksi. Suurin osa hänen inspiraatiostaan kumpuaa astronomiasta. Säveltäessään hän käytti usein itse kehittämäänsä sävelasteikkoa, jota hän kutsui kosmiseksi harmoniaksi. Hänen ateljeensa sijaitsee vuonna 1994 kunnostetussa musiikkitähtitornissa Jänedan linnassa. Jänedan musiikkitähtitornin uudelleenavajaisia vietettiin elokuussa 2018.
Sisask oli arvostettu kuoronjohtaja, ja suurin osa hänen töistään on sekakuorosävellyksiä. Tunnetuimpia niistä on Gloria Patri, 24 hymnin sarja sekakuorolle. Kuoroteosten lisäksi Sisask on säveltänyt muun muassa orkesterille, pianolle ja klarinetille. Huomattava osa Sisaskin teoksista on hengellistä musiikkia, usein katoliseen perinteeseen viittaavaa, vaikka hän itse ei kuulunut mihinkään kirkkokuntaan. Suomessa asuminen innoitti säveltäjää esimerkiksi naiskuorosarjaan "Laulame Soome linnadest". Turun tuomiokirkolle omistettu Oratorio Dom (opus 159) sai kantaesityksensä Turussa 24.11.2018. Viime vuosina Sisaskin teoksia on kantaesitetty Suomen ja Viron lisäksi Saksassa ja Japanissa.
Tähtitieteen harrastus muokkaa
Urmas Sisask oli myös tähtitieteen harrastaja. Hän järjesti vuosittain elokuun puolivälissä järjestettäville Viron tähtipäiville aina konsertin. Esimerkiksi 15.8.2009 päivillä oli Urmas Sisaskin tähtikonsertti, jota esitti Virumaan 20-henkinen kamariorkesteri. He esittivät Sisaskin viulukonserton "Perseiidid" sekä tallinnalaisen tähtitieteilijän Peep Kalvin muistolle sävelletyn teoksen "RX Cassiopeiae".
Teoksia muokkaa
- Tähtitaivas (viroksi "Tähistaeva tsükkel") (1980-1987)
- Gloria Patri, 24 hymns for mixed choir (1988)
- Seulaset ("Plejaadid") (1989)
- Miserere mei, Deus, for male choir (1989)
- Domine, exaudi orationem meam (1989)
- Linnunrata ("Linnutee galaktika") (1990)
- Andromeda ("Andromeda galaktika") (1991)
- Jouluoratorio ("Jõuluoratoorium") (1992)
- Yleiset luomissanat, op. 51 (1994)
- Magnificat
- Messu no. 1
- Symbioottinen sinfonia ("Sümbiootiline Sümfoonia")
- Komeetta Hyakutake
- Ave Sol
- Messu no. 4 op. 46: Joulumessu ("Jõulumissa")
- Pohjantähti, sinfonia kahdelle pianolle ja orkesterille ("Pohjanael")
- Veni Sancte Spiritus
- Benedictio
- Eivere tähed (Eiveren tähdet): 6-osainen sarja pianolle, vasemmalle kädelle (kantaesitykset 2012 Virossa[4], Suomessa ja Japanissa: Izumi Tateno)
- Elu Plejaadide taga (Elämää Seulasten takana): sekakuoro, bajan-harmonikka, solistit, nokkahuilukvartetti, lyömäsoittimet (kantaesitys Virossa 2013: Orthodox Singers)
- Kvasarid (Kvasaarit): piano ja sinfoniaorkesteri (kantaesitys Tokiossa 2015: Izumi Tateno ja Tokion sinfoniaorkesteri)
- Laulame Soome linnadest (Laulamme Suomen kaupungeista): kuorosarja naiskuorolle ja solisteille (Nro 1 Turku: kantaesitys Turun Työväenopistossa 2015: Urmas Sisaskin kuoro)
- Floret Silva Nobilis: sekakuoro, sinfoniaorkesteri (kantaesitys Saksan Ettlingenissä 2016)
- Oratorio Dom, opus 159: omistettu Turun tuomiokirkolle (kantaesitys Turun tuomiokirkossa, Turku 24.11.2018)
Lähteet muokkaa
- ↑ Suri helilooja Urmas Sisask Postmees. 17.12.2022. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Viilup, Kaspar: Suri helilooja Urmas Sisask ERR. 17.12.2022. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Virolainen huippu-säveltäjä muutti Laitilaan. Laitilan Sanomat. 20.12.2012. Arkistoitu 29.4.2013.
- ↑ Art Media Agency OÜ, http://www.artmedia.ee:+News | Estonian Music Information Centre www.emic.ee. 10.8.2012. Viitattu 4.10.2016.