Uno Åhrén (6. elokuuta 1897 Tukholma[1]8. lokakuuta 1977[2]) oli ruotsalainen arkkitehti, maansa funktionalismin ensimmäisiä ja kuuluisimpia edustajia[3]. Hän oli Erik Gunnar Asplundin ohella merkittävimpiä 1910-luvun puolivälissä suunnittelun johdon ottaneen Slöjdföreningenin jäseniä[4]. Åhren oli merkittävä asunto- ja yhteiskuntasuunnittelija. Hän puolusti maassaan Le Corbusierin ajatuksia. Åhrén toimi 1932–1943 Göteborgin kaavoituspäällikkönä, 1947–1963 Tukholman teknillisen korkeakoulun kaupunkirakentamisen professorina.[5] Åhrénin töihin kuuluvat mm. Tukholman teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talo (1929 yhdessä S. Markeliuksen kanssa)[1], Kalmarin asuntoalueiden yleiskaavoja (1952–1953), Bromman raatihuone ja Tukholmassa ollut elokuvateatteri, joka on muutettu tanssisaliksi[6]. Åhrén osallistui myös Tukholman näyttelyn suunnitteluun vuonna 1930[7]. Hän julkaisi teokset Bostadfrågan såsom socialt planläggningsproblem (1933, yhdessä G. Myrdalin kanssa), Arkitektur och demokrati (1942) ja Bostadförsörjning och samhällsplanering (1944)[8].

Uno Åhrén noin vuonna 1930.

Lähteet muokkaa

  1. a b Otavan iso tietosanakirja, osa 10, s. 535. Helsinki: Otava, 1965.
  2. Vem är det 1981, s. 1215 Runeberg.org. Viitattu 16.3.2018.
  3. Spectrum tietokeskus, osa 16. Pienhakusanat ja hakemisto, s. 637. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-07255-9.
  4. Spectrum tietokeskus, osa 10, s. 306. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4.
  5. Factum, osa 8, s. 262. Espoo: Weilin & Göös, 2005. ISBN 951-35-6682-X.
  6. Otavan iso tietosanakirja, osa 10, s. 535–536. Helsinki: Otava, 1965.
  7. Facta, osa 10,, s. 1005. 8. p.. Porvoo Helsinki: WSOY: Tietosanakirja, 1976. ISBN 951-0-06134-4.
  8. Otavan iso tietosanakirja, osa 10, s. 536. Helsinki: Otava, 1965.