Unkarin kuningaskunta (1920–1946)
Unkarin kuningaskunta on Unkarin demokraattisen tasavallan ja Unkarin neuvostotasavallan jälkeen vuonna 1919 Romanian armeijan vetäytymisen jälkeen perustettu valtio.
| Magyar Királyság |
|||
|---|---|---|---|
1920–1946 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | monarkia | ||
| Valtionpäämies | Unkarin kuningas | ||
| Pääkaupunki | Budapest | ||
| Viralliset kielet | unkari | ||
| Valuutta | Unkarin kruunu (1920–1927), Pengő (1927–1946) | ||
| Motto | Regnum Mariae Patrona Hungariae | ||
| Kansallislaulu | Himnusz | ||
| Edeltäjä(t) | Unkarin neuvostotasavalta | ||
| Seuraaja(t) | Unkarin toinen tasavalta | ||
.svg)
Poliittisista syistä maahan ei kuitenkaan enää valittu kuningasta, vaan Miklós Horthy valittiin valtionhoitajaksi 1. maaliskuuta 1920 arvonimellä Hänen ruhtinaallinen korkeutensa Unkarin kuningaskunnan valtionhoitaja[1] (unk. Ő Főméltósága a Magyar Királyság Kormányzója.
Horthy toimi valtionhoitajana, kunnes nuoliristiläiset kaappasivat vallan 16. lokakuuta 1944 natsi-Saksan tuella.[2] Unkarin valtionpäämieheksi nousi nuoliristin johtaja Ferenc Szálasi.[3] Szálasin hallitus joutui vetäytymään puna-armeijan tieltä ensin Länsi-Unkariin ja lopulta Itävallan puolelle 29. maaliskuuta 1945.[4]
Unkarin kansallisneuvosto luotiin hoitamaan valtionpäämiehelle kuuluvia tehtäviä tilanteessa, jossa toisen maailmansodan aikaisia taisteluja käytiin vielä Unkarissa. Unkari oli tässä vaiheessa muodollisesti vielä kuningaskunta, jota oli aiemmin hallinut vuodesta 1920 valtionhoitajana amiraali Miklós Horthy ja vallankaappauksen myötä 15. lokakuuta 1944 Kansakunnan johtajan nimikkeellä nuoliristiläinen Ferenc Szálasi. Unkarin kuningaskunta julistettiin virallisesti lakkautetuksi 1. helmikuuta 1946.[5]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: maa, kansa, historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2.