Avaa päävalikko
Ranger-partio Irakissa vuonna 2007.

U.S. Army Rangers (virallisesti 75th Ranger Regiment eli 75. Ranger-rykmentti) on Yhdysvaltain maavoimien erikoisoperaatioiden esikunnan (United States Army Special Operations Command) alaisuuteen kuuluva kevyen jalkaväen yksikkö.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

 
Ranger-tunnus toisen maailmansodan ajalta.

Ranger-joukkojen historian katsotaan alkaneen vuonna 1756, kun majuri Robert Rogers värväsi yhdeksän komppaniallista amerikkalaisia uudisraivaajia taistelemaan siirtomaasodassa Britannian puolella Ranskaa vastaan. Yhdysvaltain vapaussodassa Ranger-joukot taistelivat Britanniaa vastaan ja tulivat tunnetuksi muun muassa ampumataidostaan. Yhdysvaltain sisällisodassa kummankin osapuolen riveissä oli Ranger-yksiköitä.[1]

Toisen maailmansodan aikana Ranger-nimitys otettiin uudelleen käyttöön, kun Yhdysvallat perusti brittiläisten kommandojoukkojen esikuvan mukaan kuusi Ranger-pataljoonaa. 1. Ranger-pataljoona lähetettiin vuonna 1942 Skotlantiin brittiläiseen kommandokoulutukseen.[2] 1. ja 3. ja 4. Ranger-pataljoona taistelivat Pohjois-Afrikassa ja Italiassa. 2. ja 5. Ranger-pataljoona osallistuivat Normandian maihinnousuun Omaha Beachilla, jossa syntyi motto: "Rangers lead the way!" 6. Ranger-pataljoona taisteli Tyynellämerellä. Euroopassa Ranger-pataljoonia käytettiin yleensä maihinnousujen ja hyökkäysten kärkijoukkoina, mutta Tyynellämerellä Ranger-joukot toimivat pienempinä osastoina vihollisen linjojen takana.[3]

Vuonna 1950 käynnistyneessä Korean sodassa Ranger-joukot organisoitiin pataljoonien sijaan kuudeksi Airborne Ranger -komppaniaksi, jotka tekivät Ranger-joukkojen ensimmäiset laskuvarjohypyt taisteluolosuhteissa. Nämä Airbourne Ranger -komppaniat toimivat amerikkalaisten jalkaväkidivisioonien erikoisjoukkoina, jotka suorittivat tiedustelu- ja tuhoamistehtäviä pohjoiskorealaisten ja kiinalaisten joukkojen selustassa.[4]

Vietnamin sodassa prikaateihin ja divisiooniin liitettiin kaukopartioinnista vastannut LRRP-komppania (Long Range Reconnaissance Patrol). Vuonna 1969 LRRP-yksiköt organisoitiin 75. jalkaväkirykmentiksi (Ranger). Yhdysvaltain vetäydyttyä Vietnamista palattiin toisessa maailmansodassa käytettyyn pataljoona-organisaatioon, kun 75. jalkaväkirykmenttiin vuonna 1974 perustettiin 1. ja 2. Ranger-pataljoona ja vuonna 1984 vielä 3. Ranger-pataljoona. Vuonna 1986 joukko-osaston nimi 75. jalkaväkirykmentti (Ranger) muutettiin 75. Ranger-rykmentiksi. 2000-luvulla 75. Ranger-rykmentti on osallistunut sotatoimiin Irakissa ja Afganistanissa.[5]

TehtävätMuokkaa

 
Ranger-koulutusta Floridan rämeillä.

1980- ja 1990-luvulla Ranger-joukkojen pääasiallisia tehtäviä olivat lentokenttien ja muiden strategisten kohteiden valtaus sekä toisten erikoisjoukkojen, kuten Delta Forcen, operaatioiden tukeminen. 2000-luvulla Afganistanin ja Irakin sotatoimissa 75. Ranger-rykmentti on muovautunut kevyen jalkaväen eliittiyksiköstä itsenäisiä operaatioita suorittavaksi erikoisjoukoksi, jonka keskeisiä tehtäviä ovat iskuosastotoiminta, tiedustelu sekä pelastus- ja evakuointitehtävät.[6]

OrganisaatioMuokkaa

75. Ranger-rykmentti käsittää kolme pataljoonaa (Special Operations Battalions), joista kukin koostuu neljästä kiväärikomppaniasta, tukikomppaniasta ja esikuntakomppaniasta. Vuonna 2006 rykmenttiin lisättiin neljäs pataljoona (RSTB, Regimental Special Troops Battalion) jossa on tukitoimintoja, kuten viestikomppania sekä uusien Ranger-kandidaattien valintakurssista ja koulutuksesta vastaavan komppania (Ranger Selection and Training Company).[7] RSTB:hen kuuluu myös kaksi tiedustelukomppaniaa, joista toinen (Military Intelligence Company) vastaa tilannekuvasta ja yhteyksistä muihin tiedusteluorganisaatioihin, ja toinen (RRC, Regimental Reconnaissance Company) vastaa taktisesta tiedustelusta ja voi tarvittaessa lähettää vihamieliseen ympäristöön ryhmiä suorittamaan erikoistiedustelun lisäksi myös muita tehtäviä, kuten panttivankien vapautus tai vastustajan johtajien eliminointi.[8] RRC:hen voivat hakea Ranger-kurssin (Ranger School) suorittaneet Ranger-rykmentin sotilaat, jotka läpäisevät Delta Forcen valintakurssista vaikutteita ottaneen RRC:n oman valintakurssin.[9]

KoulutusMuokkaa

 
Kaikki Ranger-rykmentin sotilaat ovat käyneet laskuvarjohyppykurssin.

Ranger-rykmenttiin pyrkivien vapaaehtoisten on läpäistävä arviointi ja valintakurssi RASP (Ranger Assessement and Selection Program). Sitä ennen hakijoiden on käytävä kolmen viikon laskuvarjohyppykurssi (Airborne School) sekä kolmen viikon perehdyttämisjakso (Pre RASP), jonka aikana heidän soveltuvuutensa Ranger-koulutukseen arvioidaan. Perehdyttämiskurssilta jatkoon päässyt miehistö ja aliupseerit kersanttiin asti käyvät kahdeksan viikon RASP1-kurssin, jossa testataan hakijoiden fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä sekä opetetaan Ranger-taitoja, kuten partiointia ja iskuosastotoimintaa. Jopa 75 prosenttia RASP1:n osallistujista saattaa karsiutua pois kurssilta. Upseerien ja aliupseerien kersantista ylöspäin tulee Ranger-rykmenttiin päästäkseen suorittaa ensin yhdeksän viikon Ranger-kurssi (Ranger School) ja sen jälkeen kolmen viikon RASP2-kurssi, jossa opetetaan Ranger-taktiikkaa ja -johtamista. RASP-kurssin läpäisseet saavat vaaleanruskean Ranger-baretin ja 75. Ranger-rykmentin hihamerkin (Ranger Scroll), minkä jälkeen koulutus jatkuu.[10] Ranger-koulutuksen painopistealueet ovat fyysinen kestävyys, tarkka-ammunta, lääkintätaidot, pienryhmätaktiikka ja liikkuvuus.[11]

Kaikkien 75. Ranger-rykmentin upseerien sekä aliupseerien kersantista ylöspäin on läpäistävä 61 päivän pituinen Ranger-kurssi (Ranger School), jota pidetään Yhdysvaltain armeijan fyysisesti ja psyykkisesti vaativimpana johtamiskurssina. Sen aikana kurssilaiset joutuvat toimimaan jatkuvassa uni- ja energiavajeessa, mikä omalta osaltaan lisää kurssin kuormittavuutta. Yli puolet osallistujista joutuu keskeyttämään kurssin. Ranger-kurssille voi pyrkiä myös 75. Ranger-rykmentin ulkopuolelta muista yksiköistä tai aselajeista sekä Yhdysvaltain liittolaismaista. Kurssin läpäisseet saavat oikeuden käyttää tavoiteltua Ranger-merkkiä (Ranger Tab). Vuonna 1950 perustetun Ranger-kurssin järjestää Yhdysvaltain maavoimien jalkaväkikoulun Ranger-koulutusprikaati (Ranger Training Brigade, U.S. Army Infantry School).[12]

Ranger-kurssin ensimmäisen 21 päivää kestävän vaiheen (Benning Phase) aikana testataan kurssilaisten fyysistä ja henkistä kestävyyttä sekä harjoitellaan mm. partiointia, tulenjohtoa sekä räjähteiden ja viestivälineiden käyttöä. Toinen vaihe (Mountain Phase) keskittyy kiipeilykoulutukseen sekä tiedustelu- ja taistelupartiointiin vuoristo-olosuhteissa. Kolmannen vaiheen (Florida Phase) aikana suunnitellaan ja toteutetaan partion maahanlasku- ja maihinnousuoperaatio sekä testataan johtamistaitoja taisteluharjoituksissa Floridan rämeillä.[13]

RASP- ja Ranger-kurssien jälkeen 75. Ranger-rykmentin sotilaat voivat käydä lisäkursseja, joiden aiheina ovat esimerkiksi kohdetiedustelu, räjähteiden käsittely, viestitoiminta, lääkintätaidot, tarkka-ammunta, HALO-laskuvarjohypyt (High Altitude, Low Opening) tai taistelusukeltaminen (Combat Diving/SCUBA). Jotkut rangerit siirtyvät myöhemmin Delta Forceen.[14]

AseistusMuokkaa

 
Ranger aseenaan M4-karbiinin edeltäjä CAR-15.

Rykmentti käyttää aseinaan esimerkiksi[15]

LähteetMuokkaa

  • Ranger Training Brigade: Ranger Handbook (U.S. Army Infantry School 2017)
  • Dick Couch: Sua Sponte - The Forging of a Modern American Ranger (Berkeley Caliber 2013)
  • Leigh Neville: US Army Rangers 1989-2015 (Osprey Publishing 2016)
  • Gordon L. Rottman: US Army Rangers and LRRP Units 1942-87 (Osprey Publishing 1987)
  • Mike Ryan: Erikoisjoukot (Readme 2007)
  • U.S. Army Rangers (official site)

ViitteetMuokkaa

  1. Ranger Training Brigade: Ranger Handbook, s. xvii. U.S. Army Infantry School, 2017.
  2. Gordon L. Rottman: US Army Rangers and LRRP Units 1942-87, s. 5. Osprey Publishing, 1987.
  3. Ranger Training Brigade: Ranger Handbook, s. xvii. U.S. Army Infantry School, 2017.
  4. Ranger Training Brigade: Ranger Handbook, s. xviii. U.S. Army Infantry School, 2017.
  5. Ranger Training Brigade: Ranger Handbook, s. xviii-xix. U.S. Army Infantry School, 2017.
  6. Leigh Neville: US Army Rangers 1989-2015, s. 54-57. Osprey Publishing, 2016.
  7. Dick Couch: Sua Sponte - The Forging of a Modern American Ranger, s. 43-44. Berkley Caliber, New York, 2013.
  8. Dick Couch: Sua Sponte - The Forging of a Modern American Ranger, s. 258-259. Berkley Caliber, 2013.
  9. Leigh Neville: US Army Rangers 1989-2015, s. 26. Osprey Publishing, 2016.
  10. Leigh Neville: US Army Rangers 1989-2015, s. 8-10. Osprey Publishing, 2016.
  11. U.S. Army Rangers (official site) army.mil. Viitattu 20.11.2018.
  12. Dick Couch: Sua Sponte - The Forging of a Modern American Ranger, s. 244-255. Berkley Caliber, 2013.
  13. U.S. Army Rangers (official site) army.mil. Viitattu 20.11.2018.
  14. Mike Ryan: Erikoisjoukot, s. 195. Readme.fi, 2007.
  15. Mike Ryan: Erikoisjoukot, s. 195. Readme.fi, 2007.