Unescon maailmanperintökohteet Kreikassa

Wikimedia-luetteloartikkeli

Kreikassa on 18 Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta. Niistä 16 on valittu puhtaasti kulttuurisin kriteerein ja kaksi eli Athos ja Meteora sekä kulttuuri- että luontokriteerein.[1]

Suurin osa kohteista on antiikin ajan kohteita ja niiden arkeologisia alueita. Joukossa on myös bysanttilaisen ajan luostareita ja kaupunkeja, sekä osmani- ja venetsialaisvallan aikaisia kohteita. Ensimmäinen luetteloon lisätty kreikkalainen kohde oli Bassain Apollon Epikurioksen temppeli vuonna 1986, viimeisin puolestaan Filippoin arkeologinen alue vuonna 2016. Esityslistalla on 15 uutta kohdetta (vuonna 2016).[1]

Maailmanperintöluettelon kohteetMuokkaa

Taulukossa esitetään kustakin kohteesta:

Nimi: kohteesta maailmanperintöluettelossa käytetty nimi.
Sijainti: Kreikan paikkakunta ja alue.
Aikakausi: ajanjakso, jolloin kohde on syntynyt.
Unescon tiedot: kohteen numero; vuosi jolloin kohde liitettiin luetteloon; sekä kriteerit liittämiselle.
Kuvaus: lyhyt kuvaus kohteesta.
Nimi Kuva Sijainti Aikakausi Unescon tiedot Kuvaus
Aigain (Verginan) arkeologinen alue   Véroia, Imathía, Keski-Makedonia
40.47°N, 22.43°E [2]
1. vuosituhat eaa.[2] 780; 1996;
i, iii
[2]
Aigain muinainen kaupunki oli Makedonian kuningaskunnan ensimmäinen pääkaupunki. Kohteen lukuisista haudoista merkittävin on tunnistettu Filippos II:n, Aleksanteri Suuren isän, haudaksi.[2]
Apollon Epikurioksen temppeli Bassaissa   Oichalía, Messenia, Peloponnesos
37°25′47″N, 21°54′01″E [3]
400-luku eaa.[3] 392; 1986;
i, ii, iii, iv, vi
[3]
Bassain arkeologisella alueella sijaitseva temppeli on Apollonin pyhäkkö tämän parantajajumaluuden ominaisuudessa. Se rakennettiin syrjäiseen paikkaan vuoristoon ja se on säilynyt nykyaikaan poikkeuksellisen hyvin. Temppeli yhdistelee eri tyylisuuntia.
Asklepioksen pyhäkkö Epidauroksessa   Epídavros, Peloponnesos
37°38′00″N, 23°08′00″E [4]
300-luku eaa.[4] 491; 1988;
i, ii, iii, iv, vi
[4]
Epidauroksen lääkintätaidon jumala Asklepiokselle omistettu pyhäkköalue rakennettiin varhaisemmalle Apollonin kulttipaikalle. Paikka tunnetaan ennen kaikkea suuresta Epidauroksen teatterista, joka on kreikkalaisen arkkitehtuurin helmiä.
Ateenan Akropolis   Ateena, Attika
37.97°N, 23.73°E [5]
400-luku eaa.[5] 404; 1987;
i, ii, iii, iv, vi
[5]
Ateenan akropoliin eli linnavuoren rakennukset, mukaan lukien Athene-jumalattarelle omistettu Parthenonin temppeli, ovat merkittävimpiä esimerkkejä klassisesta kreikkalaisesta arkkitehtuurista. Niillä on ollut suuri vaikutus arkkitehtuuriin ympäri maailman.[5]
Athosvuori   Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio
40°09′26″N, 24°19′35″E [6]
1000-luvulta lähtien 454; 1988;
i, ii, iv, v, vi, vii
[6]
Athos, ”Pyhä Vuori”, on koko ortodoksisen kirkon hengellinen keskus. Sillä on ollut autonominen asema bysanttilaiselta ajalta lähtien ja sen lukuisissa luostareissa asuu nykyisin noin 1 400 munkkia. Athos on myös merkittävä ikonitaiteen keskus.
Dafnín, Ósios Loukáksen ja Chíoksen Néa Monín luostarit       Dafní: Chaïdári, Attika
38°00′47″N, 23°38′09″E
Ósios Loukás: Dístomo, Boiotia
38°23′41″N, 22°44′48″E
Néa Moní: Chíos, Pohjois-Egean saaret
38°22′26″N, 26°03′20″E [7]
1000- ja 1100-luvut[7] 537; 1990;
i, iv
[7]
Nämä kolme luostaria sijaitsevat maantieteellisesti kaukana toisistaan, mutta niiden bysanttilaisaikaiset kirkot edustavat samanlaista arkkitehtoonista ja taiteellista tyyliä. 1000- ja 1100-luvuilla ne koristeltiin marmorein ja kultataustaisin mosaiikein. Näin ne edustavat niin kutsuttua bysanttilaisen taiteen toista kultakautta.
Delfoin arkeologinen alue   Delfoí, Fokis, Keski-Kreikka
38.48°N, 22.5°E [8]
700-luku eaa. lähtien[8] 393; 1987;
i, ii, iii, iv, vi
[8]
Delfoin panhelleeninen Apollonin kultti- ja ennuspaikka oli koko kreikkalaisen maailman henkisiä keskuksia ja edusti kreikkalaisten kulttuurista ykseyttä. Se tunnetaan ennen kaikkea Delfoin oraakkelin toimintapaikkana. Kohde sijaitsee vaikuttavassa luonnonympäristössä Parnassos-vuoren rinteellä.[8]
Delos   Kykladit, Etelä-Egean saaret
37.39°N, 25.16°E [9]
600-luku eaa.[9] 530; 1990;
ii, iii, iv, vi
[9]
Delos on kreikkalaisessa mytologiassa Apollonin ja Artemiin syntymäpaikka ja tätä kautta se oli yksi merkittävimpiä panhelleenisiä kulttipaikkoja. Deloksen Apollonin pyhäkkö houkutteli pyhiinvaeltajia eri puolilta kreikkalaista maailmaa ja teki Deloksesta myös merkittävän kauppasataman.
Filippoi   Kavála, Itä-Makedonia ja Traakia
41°00′47″N, 24°17′11″E [10]
300-luku eaa.–1300-luku jaa.[9] 1517; 2016;
iii, iv
[10]
Filippoin kaupungin perusti Makedonian kuningas Filippos II ja se kukoisti erityisesti roomalaisajalla Filippoin taistelun jälkeen. Kaupunki sijaitsi keskeisen Eurooppaa ja Aasiaa yhdistäneen Via Egnatia -tien varrella. Myöhemmin siitä tuli merkittävä varhaiskristillinen keskus, sillä se oli apostoli Paavalin ensimmäinen jalansija Euroopassa.
Korfun vanha kaupunki   Korfu, Jooniansaaret
39°37′00″N, 19°55′00″E [11]
700-luku eaa. lähtien[11] 978; 2007;
iv
[11]
Korfun kaupungin kolme venetsialaisaikaista linnoitusta vartioivat Adrianmeren sisäänkäyntiä ja sijaitsivat näin hyvin strategisella paikalla Venetsian merivallan puolustautuessa Osmanien valtakuntaa vastaan. Kaupungin uusklassisista rakennuksista osa on venetsialaiselta, osa brittivallan ajalta.
Meteora   Kalampáka, Thessalia
39°42′51″N, 21°37′52″E [12]
1000-luvulta lähtien 455; 1988;
i, ii, iv, v, vii
[12]
Meteora on luostarialue ja luonnonnähtävyys, jonka luostarit on rakennettu korkeiden hiekkakivikallioon aikojen saatossa kuluneiden vaikeapääsyisten pylväiden päälle.
Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet   Argolis, Peloponnesos
37.64°N, 22.75°E [13]
1400-luku eaa.[14] 941; 1999;
1, ii, iii, iv, vi
[13]
Mykene ja Tiryns olivat mykeneläisen Kreikan merkittävimpiä keskuksia. Ne kukoistivat pronssikaudella 1400-luvulta 1100-luvulle eaa.
Mystraksen (Mistran) arkeologinen alue   Spárti, Lakonia, Peloponnesos
37.08°N, 22.37°E [15]
1200-luku[15] 511; 1989;
ii, iii, iv
[15]
Mystraksen suhteellisen hyvin säilynyt bysanttilaisaikainen eli Kreikan keskiaikaa edustava kaupunki on rakennettu Taÿ́getos-vuoren juurella sijaitsevalle kukkulalle. Se oli merkittävässä roolissa Bysantin valtakunnan viimeisinä vuosina, sillä se oli valtakunnan viimeisiä linnakkeita osmanivaltaa vastaan ja piti puoliaan vuoteen 1461 saakka.
Olympian arkeologinen alue   Archaía Olympía, Elis, Länsi-Kreikka
37.64°N, 21.67°E [14]
900-luku eaa. lähtien[14] 517; 1989;
1, ii, iii, iv, vi
[14]
Olympian Zeuksen ja Heran kulttipaikka on rakennettu Alfeiós-joen varrelle Peloponnesoksen niemimaan länsiosaan. Kreikkalaisen maailman merkittävimmät urheilukisat Olympian kisat järjestettiin siellä vuodesta 776 eaa.
Pátmoksen Chóran kylä ja Johannes Teologin luostari   Pátmos, Etelä-Egean saaret
37°18′33″N, 26°32′53″E [16]
900-luku[16] 942; 1999;
iii, iv, vi
[16]
Pátmoksen saari tunnetaan paikkana, jossa evankelista Johannes perimätiedon mukaan kirjoitti Johanneksen evankeliumin ja Ilmestyskirjan. Saaren Johannes Teologin luostari rakennettiin 900-luvulla. Sitä ympäröivä Chóran kylä käsittää lukuisia kirkollisia ja maallisia rakennuksia.
Ródoksen keskiaikainen kaupunki   Ródos, Etelä-Egean saaret
36°26′00″N, 28°13′00″E [17]
1300-luvulta lähtien 493; 1988;
ii, iv, v
[17]
Ródoksen kaupunki rakennettiin linnoitukseksi 1300-luvulta lähtien, kun Johanniittain ritarikunta valtasi sen. Myöhemmin se päätyi ensin osmanien, sitten italialaisten vallan alle. Yläkaupunki edustaa goottilaista rakennustyyliä, alakaupungissa goottilainen tyyli yhdistyy osmaniaikaisiin moskeijoihin, kylpylöihin ja muihin julkisiin rakennuksiin.
Sámoksen Pythagoreion ja Heraion   Sámos, Pohjois-Egean saaret
37°40′19″N, 26°53′00″E [18]
500-luku eaa. lähtien 595; 1992;
ii, iii
[18]
Sámoksen saari oli 500-luvulla merkittävä keskus. Sen rakennuksista on säilynyt nykyisen Pythagóreion kylän paikalla sijainneen antiikin Samoksen kaupungin jäänteitä, vaikuttava Eupalinoksen tunneli-akvedukti sekä Heraion eli Hera-jumalattaren kulttipaikka, jonka temppeli oli yksi antiikin maailman suurimmista.
Thessalonikin varhaiskristilliset ja bysanttilaiset muistomerkit   Thessaloniki, Keski-Makedonia
40.65°N, 22.9°E [19]
1. vuosisadalta lähtien 456; 1988;
i, ii, iv
[19]
Thessalonikin kaupunki oli kristinuskon leviämisen varhaisia keskuksia ja se oli myös yksi Bysantin valtakunnan merkittävimmistä kaupungeista. Vuonna 315 eaa. perustetun kaupungin kristillisiin monumentteihin kuuluu lukuisia kirkkoja, joista osa on rakennettu risti- ja osa basilikamuotoon.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Greece: Properties inscribed on the World Heritage List UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 15.8.2016.
  2. a b c d Archaeological Site of Aigai (modern name Vergina) UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  3. a b c Temple of Apollo Epicurius at Bassae UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  4. a b c Sanctuary of Asklepios at Epidaurus UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  5. a b c d Acropolis, Athens UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  6. a b Mount Athos UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  7. a b c Monasteries of Daphni, Hosios Loukas and Nea Moni of Chios UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  8. a b c d Archeological site of Delphi UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  9. a b c d Delos UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  10. a b Archaeological Site of Philippi UNESCO. Viitattu 15.8.2016.
  11. a b c Old Town of Corfu UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  12. a b Meteora UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  13. a b Archeological site of Mycenae and Tiryns UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  14. a b c d Archeological site of Olympia UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  15. a b c Archeological site of Mystras UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  16. a b c Historic Centre (Chóra) with the Monastery of Saint John UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  17. a b Medieval City of Rhodes UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  18. a b Pythagoreion and Heraion of Samos UNESCO. Viitattu 1.8.2014.
  19. a b Paleochristian and Byzantine Monuments of Thessalonika UNESCO. Viitattu 1.8.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa