Uma Aaltonen

suomalainen poliitikko

Ulla-Maija ”Uma” Aaltonen (28. elokuuta 1940 Vihti13. heinäkuuta 2009 Helsinki[1]) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja Vihreän liiton europarlamentaarikko.

Uma Aaltonen
Ulla-Maija Aaltonen vuonna 1969 Lontoossa.
Ulla-Maija Aaltonen vuonna 1969 Lontoossa.
Henkilötiedot
Koko nimi Ulla-Maija Aaltonen
Syntynyt28. elokuuta 1940
Vihti
Kuollut13. heinäkuuta 2009 (68 vuotta)
Helsinki
Ammatti kirjailija, toimittaja, poliitikko
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Aaltonen suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon Yhdysvalloissa vuonna 1962, Tampereen yliopistossa hän opiskeli vuosina 1965–1971.[2]

Hän aloitti uransa työskennellen aluksi muun muassa Yleisradiossa toimittajana vuosina 1963–1965 ja Eevan toimittajana vuosina 1965–1969.[2] Nuorille suunnattua Uman palstaa hän piti ensinAnna-lehdessä 1974–1979 ja sitten Uudessa Suomessa 1979–1985. Hevoshullu-palstaa hän piti vuodesta 1974 lähtien eri lehdissä.[2]

Poliittinen ura

muokkaa

Vuonna 1988 Aaltonen toimi presidentin valitsijamiehenä.[2]

Vuoden 1994 presidentinvaalissa Aaltonen toimi Elisabeth Rehnin kampanjapäällikkönä.[3]

Vuonna 2001 hänet valittiin Lohjan kaupunginhallituksen jäseneksi.[2]

Aaltonen nousi Euroopan parlamenttiin vuosiksi 2003–2004 Heidi Hautalan tilalle tämän siirryttyä takaisin Suomen eduskuntaan. Hänet valittiin syksyllä 2008 Vihdin kunnanvaltuustoon.lähde?

Luottamustehtäviä

muokkaa

Aaltonen toimi muun muassa:

  • Koe-eläinten suojelu ry:n hallituksessa 1976–1977[2]
  • Ensimmäinen nainen ry:n puheenjohtajana[2]
  • Exitus ry:n hallituksessa[2]

Tunnustuksia

muokkaa

Perintö

muokkaa

Suomen hevospiireissä Aaltosen nimi tunnetaan lehtiartikkelien ja kirjojen ansiosta samoin kuin Aaltosen nykyisin edesmenneet hevoset sekarotuinen kantatamma Misty[4] (joka oli puoliksi suomenhevonen) sekä sen varsat Mostly Minx[5] (”Minkki Makkonen”) ja Cappuccino[6], jotka kilpailivat este- ja kenttäratsastuksessa 1970- ja 1980-luvulla. Aaltosen hevoset olivat laajalti esillä erityisesti Hevoshullu-lehdessä aina 1970-luvulta 1990-luvun alkuvuosiin saakka.

Merkittävää oli myös hänen työnsä avustajakoirien kummijaoksessa[7], ja hänen muistokseen nimettiin 2010 avustajakoira Murkku-Eetu.[8]

Yksityiselämä

muokkaa

Aaltosen vanhemmat olivat maanviljelijä ja maalari Mauri Aaltonen ja Edith Virta. Kuka kukin on -kirjassa hän mainitsi harrastuksekseen valokuvauksen ja sinnittelyn.[2]

Aaltonen sairasti multippeliskleroosia eli MS-tautia, joka diagnosoitiin hänellä vuonna 1993.[9]

Teoksia

muokkaa
  • (toim.): Hevonen ja minä. (Kuvittanut Maija Karma) Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01586-9
  • Minkin varsakirja. (Piirrokset: Maija Karma) Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04057-X
  • Uman kirja sinulle. (Kuv. Heljä Silvennoinen) Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-04570-9
  • Colette, pieni musta koira. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04828-7
  • Kani ei osaa itkeä: Kertomuksia jotka ovat enemmän totta kuin satua. (Kuv. Heljä Silvennoinen) Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04960-7
  • Kuttu ja kutunpito: Pieni kirja vuohesta, sen hoidosta, maidosta ja juustosta. (Piirrokset: Ulla Vaajakallio) Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05448-1
  • Minkin koulukirja. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05337-X
  • Murkun tapatieto. (Kuv. Tarjamaija Salo) Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05503-8
  • Onnimanninolo: Terveys- raittius- ja tapakasvatusmateriaalia sekä murrosikäisten ihmissuhdekysymyksiä: Kerho-ohjelma. (Piirrokset: Laura Kähönen) Helsinki: Raittiuskasvatusliitto, 1979. ISBN 951-99215-9-1
  • Kani Andersson matkustaa. (Kuvat Ulla Vaajakallio) Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05807-X
  • Murkkuseksi: Vastauksia sukupuolielämän kysymyksiin, joita murrosikää lähestyvä ja sitä kokeva kysyy. (Kuvittanut Salla Rouhu) Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1980. ISBN 951-9311-49-1
  • (toim.): Ekakerta. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-06089-9
  • Kani Andersson sairastaa: Kertomus joka on enemmän totta kuin satua. (Kuvat Ulla Vaajakallio) Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-05807-X
  • (toim.): Mutsi älä oo kalkkis. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06620-X
  • (toim.): Terkut sulle pojaltasi. Kirje äidille. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06820-2
  • Ikioma murkkumuistio. (Kuv. Jaana Aalto) Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07279-X
  • Humalakirja: Ajatuksia keskustelulle, joka tähtää selvempään nuoreen Suomeen. (Salla Rouhu) Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1983. ISBN 951-9311-84-X
  • Minkin estekirja. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08430-5
  • Misty vastaa. (Kuvittanut Soile Oikari) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09087-9
  • Vanhempainilta: Kirjoituksia keskustelun pohjaksi. (Kuv. Salla Rouhu) Helsinki: Koti ja koulu -yhdistysten liitto, 1986. ISBN 951-95828-4-3
  • Lähellä. Kuvia kosketuksista. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1987. ISBN 951-692-188-4
  • Hevoshullun ikioma. (Kuv. Matti Kota) Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14792-3
  • Kultainen kesä. (Hevosviisas 1. Kuvitus Martti Sirola) Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1988. ISBN 951-20-3294-5
  • Oma hevonen. (Kuvittanut Soile Oikari) Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10594-9
  • Hilsu saa jäädä. (Hevosviisas 2. Kuvitus Martti Sirola) Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1989. ISBN 951-20-3375-5
  • Dotsi: Ei millään pahalla mutsi. (Sarjakuva, kuvitus Eeva-Maija Manninen) Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1989. ISBN 951-20-3430-1
  • Patakintaan näköinen mummu. (Kuvat Eija Perttilä) Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10642-2
  • Aaltonen, Ulla-Maija & Koivula, Jutta: Cappuccino. Kenttäkilpailun aakkoset. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1989. ISBN 951-20-3501-4
  • Jennin talli. (Kuv. Julia Vuori) Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10855-7
  • Jennin talo. (Kuvittanut Julia Vuori) Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11271-6
  • Aaltonen, Ulla-Maija & Koivula, Jutta: Hauska hevostieto. (Piirrokset Anu Määttänen) Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11562-6
  • (toim.): Kiitos Suomen hevoselle siitä, että se oli mukana sotatiellä ja kärsi ja kesti Suomen ankarina vuosina. (Kuvitus: Petteri Antikainen) Helsinki: Art House, 1991. ISBN 951-884-095-4
  • Aaltonen, Uma & Unhola, Kaija: Suomen koirat sodassa ja rauhassa. Helsinki: Art House, 1999. ISBN 951-884-263-9

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Matilainen, Tuukka: Uma Aaltonen on kuollut Iltalehti. 13.7.2009. Arkistoitu 16.7.2009. Viitattu 13.7.2009.
  2. a b c d e f g h i j k l m Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2001, s. 19. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-17007-4
  3. Aaltonen ei innostu Tarja Halosesta vanha.verkkouutiset.fi. 16.1.2000.
  4. Misty T-457 sukuposti.net. Viitattu 30.10.2006.
  5. Mostly Minx T-1792 sukuposti.net. Viitattu 30.10.2006.
  6. Cappuccino T-3288 sukuposti.net. Viitattu 30.10.2006.
  7. Soile Englund: Päätoimittajan mietteitä Vuosijulkaisu 2010 Aputassu. 2010. Viitattu 21.3.2011.
  8. Ystävät Yhdessä ry:n agility ja match show 25.8. Avustajakoira ry:n verkkosivut. 25.8.2010. Viitattu 21.3.2011.[vanhentunut linkki]
  9. Perustiedot Uma Aaltonen. Arkistoitu 24.11.2009. Viitattu 25.5.2009.

Aiheesta muualla

muokkaa