Uma Aaltonen
Ulla-Maija ”Uma” Aaltonen (28. elokuuta 1940 Vihti – 13. heinäkuuta 2009 Helsinki[1]) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja Vihreän liiton europarlamentaarikko.
Uma Aaltonen | |
---|---|
![]() Ulla-Maija Aaltonen vuonna 1969 Lontoossa. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Ulla-Maija Aaltonen |
Syntynyt | 28. elokuuta 1940 Vihti |
Kuollut | 13. heinäkuuta 2009 (68 vuotta) Helsinki |
Ammatti | kirjailija, toimittaja, poliitikko |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ura
muokkaaAaltonen suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon Yhdysvalloissa vuonna 1962, Tampereen yliopistossa hän opiskeli vuosina 1965–1971.[2]
Hän aloitti uransa työskennellen aluksi muun muassa Yleisradiossa toimittajana vuosina 1963–1965 ja Eevan toimittajana vuosina 1965–1969.[2] Nuorille suunnattua Uman palstaa hän piti ensinAnna-lehdessä 1974–1979 ja sitten Uudessa Suomessa 1979–1985. Hevoshullu-palstaa hän piti vuodesta 1974 lähtien eri lehdissä.[2]
Poliittinen ura
muokkaaVuonna 1988 Aaltonen toimi presidentin valitsijamiehenä.[2]
Vuoden 1994 presidentinvaalissa Aaltonen toimi Elisabeth Rehnin kampanjapäällikkönä.[3]
Vuonna 2001 hänet valittiin Lohjan kaupunginhallituksen jäseneksi.[2]
Aaltonen nousi Euroopan parlamenttiin vuosiksi 2003–2004 Heidi Hautalan tilalle tämän siirryttyä takaisin Suomen eduskuntaan. Hänet valittiin syksyllä 2008 Vihdin kunnanvaltuustoon.lähde?
Luottamustehtäviä
muokkaaAaltonen toimi muun muassa:
Tunnustuksia
muokkaa- Vuonna 1979 Naistoimittajat ry palkitsi Aaltosen Vuoden kellokkaana[2]
- Vuonna 1980 hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon[2]
- Vuonna 1997 hän sai Kultainen avain -tiedottamispalkinnon[2]
- Vuonna 2000 hän sai Marja-Liisa Vartio -palkinnon[2]
Perintö
muokkaaSuomen hevospiireissä Aaltosen nimi tunnetaan lehtiartikkelien ja kirjojen ansiosta samoin kuin Aaltosen nykyisin edesmenneet hevoset sekarotuinen kantatamma Misty[4] (joka oli puoliksi suomenhevonen) sekä sen varsat Mostly Minx[5] (”Minkki Makkonen”) ja Cappuccino[6], jotka kilpailivat este- ja kenttäratsastuksessa 1970- ja 1980-luvulla. Aaltosen hevoset olivat laajalti esillä erityisesti Hevoshullu-lehdessä aina 1970-luvulta 1990-luvun alkuvuosiin saakka.
Merkittävää oli myös hänen työnsä avustajakoirien kummijaoksessa[7], ja hänen muistokseen nimettiin 2010 avustajakoira Murkku-Eetu.[8]
Yksityiselämä
muokkaaAaltosen vanhemmat olivat maanviljelijä ja maalari Mauri Aaltonen ja Edith Virta. Kuka kukin on -kirjassa hän mainitsi harrastuksekseen valokuvauksen ja sinnittelyn.[2]
Aaltonen sairasti multippeliskleroosia eli MS-tautia, joka diagnosoitiin hänellä vuonna 1993.[9]
Teoksia
muokkaa- (toim.): Hevonen ja minä. (Kuvittanut Maija Karma) Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01586-9
- Minkin varsakirja. (Piirrokset: Maija Karma) Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04057-X
- Uman kirja sinulle. (Kuv. Heljä Silvennoinen) Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-04570-9
- Colette, pieni musta koira. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04828-7
- Kani ei osaa itkeä: Kertomuksia jotka ovat enemmän totta kuin satua. (Kuv. Heljä Silvennoinen) Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04960-7
- Kuttu ja kutunpito: Pieni kirja vuohesta, sen hoidosta, maidosta ja juustosta. (Piirrokset: Ulla Vaajakallio) Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05448-1
- Minkin koulukirja. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05337-X
- Murkun tapatieto. (Kuv. Tarjamaija Salo) Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05503-8
- Onnimanninolo: Terveys- raittius- ja tapakasvatusmateriaalia sekä murrosikäisten ihmissuhdekysymyksiä: Kerho-ohjelma. (Piirrokset: Laura Kähönen) Helsinki: Raittiuskasvatusliitto, 1979. ISBN 951-99215-9-1
- Kani Andersson matkustaa. (Kuvat Ulla Vaajakallio) Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05807-X
- Murkkuseksi: Vastauksia sukupuolielämän kysymyksiin, joita murrosikää lähestyvä ja sitä kokeva kysyy. (Kuvittanut Salla Rouhu) Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1980. ISBN 951-9311-49-1
- (toim.): Ekakerta. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-06089-9
- Kani Andersson sairastaa: Kertomus joka on enemmän totta kuin satua. (Kuvat Ulla Vaajakallio) Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-05807-X
- (toim.): Mutsi älä oo kalkkis. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06620-X
- (toim.): Terkut sulle pojaltasi. Kirje äidille. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06820-2
- Ikioma murkkumuistio. (Kuv. Jaana Aalto) Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07279-X
- Humalakirja: Ajatuksia keskustelulle, joka tähtää selvempään nuoreen Suomeen. (Salla Rouhu) Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1983. ISBN 951-9311-84-X
- Minkin estekirja. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08430-5
- Misty vastaa. (Kuvittanut Soile Oikari) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09087-9
- Vanhempainilta: Kirjoituksia keskustelun pohjaksi. (Kuv. Salla Rouhu) Helsinki: Koti ja koulu -yhdistysten liitto, 1986. ISBN 951-95828-4-3
- Lähellä. Kuvia kosketuksista. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1987. ISBN 951-692-188-4
- Hevoshullun ikioma. (Kuv. Matti Kota) Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14792-3
- Kultainen kesä. (Hevosviisas 1. Kuvitus Martti Sirola) Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1988. ISBN 951-20-3294-5
- Oma hevonen. (Kuvittanut Soile Oikari) Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10594-9
- Hilsu saa jäädä. (Hevosviisas 2. Kuvitus Martti Sirola) Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1989. ISBN 951-20-3375-5
- Dotsi: Ei millään pahalla mutsi. (Sarjakuva, kuvitus Eeva-Maija Manninen) Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1989. ISBN 951-20-3430-1
- Patakintaan näköinen mummu. (Kuvat Eija Perttilä) Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10642-2
- Aaltonen, Ulla-Maija & Koivula, Jutta: Cappuccino. Kenttäkilpailun aakkoset. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1989. ISBN 951-20-3501-4
- Jennin talli. (Kuv. Julia Vuori) Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10855-7
- Jennin talo. (Kuvittanut Julia Vuori) Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11271-6
- Aaltonen, Ulla-Maija & Koivula, Jutta: Hauska hevostieto. (Piirrokset Anu Määttänen) Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11562-6
- (toim.): Kiitos Suomen hevoselle siitä, että se oli mukana sotatiellä ja kärsi ja kesti Suomen ankarina vuosina. (Kuvitus: Petteri Antikainen) Helsinki: Art House, 1991. ISBN 951-884-095-4
- Aaltonen, Uma & Unhola, Kaija: Suomen koirat sodassa ja rauhassa. Helsinki: Art House, 1999. ISBN 951-884-263-9
Lähteet
muokkaa- MMM – Suomalaisia kirjailijoita, s. 447. Otava 2004. ISBN 951-1-19094-6
Viitteet
muokkaa- ↑ Matilainen, Tuukka: Uma Aaltonen on kuollut Iltalehti. 13.7.2009. Arkistoitu 16.7.2009. Viitattu 13.7.2009.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2001, s. 19. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-17007-4
- ↑ Aaltonen ei innostu Tarja Halosesta vanha.verkkouutiset.fi. 16.1.2000.
- ↑ Misty T-457 sukuposti.net. Viitattu 30.10.2006.
- ↑ Mostly Minx T-1792 sukuposti.net. Viitattu 30.10.2006.
- ↑ Cappuccino T-3288 sukuposti.net. Viitattu 30.10.2006.
- ↑ Soile Englund: Päätoimittajan mietteitä Vuosijulkaisu 2010 Aputassu. 2010. Viitattu 21.3.2011.
- ↑ Ystävät Yhdessä ry:n agility ja match show 25.8. Avustajakoira ry:n verkkosivut. 25.8.2010. Viitattu 21.3.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Perustiedot Uma Aaltonen. Arkistoitu 24.11.2009. Viitattu 25.5.2009.
Aiheesta muualla
muokkaa- Uma Aaltonen. Kirjailijoita Läntisellä Uudellamaalla
- Uma Aaltonen. Ylen Elävä arkisto.
- Uma ymmärsi nuoria. Ylen Elävä arkisto.
- Uma Aaltonen Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentti.
- Aaltonen, Uma hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)