Ulvonkylä

Ulvonkylä on kylä Länsi-Suomen läänissä, Etelä-Pohjanmaalla, Soinin kunnan eteläosassa, lähellä Ähtärin ja Pylkönmäen rajaa.

Ulvonkylä
Ulvonkylä
Koordinaatit: 62°41.792′N, 024°27.892′E
Valtio	Suomi
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Pohjanmaa
Kunta	Soini
Hallinto
– Asutustyyppi	Kylä
Aikavyöhyke	UTC+2
– Kesäaika	UTC+3
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Maantiede

Etäisyydet naapuripaikkakuntiin

Soini 26 km Ähtäri 30 km Jyväskylä 98 km

Seinäjoki 98 km Tampere 182 km Helsinki 362 km

Ulvonkylän halki kulkee yhdystie 7140 (Multiantie) Multian pohjoisosasta sijaitsevasta Saarisen tienhaarasta Soinin kirkonkylään. Lähin rautatieasema sijaitsee 22 kilometrin päässä Ähtärin Myllymäellä. Toisinaan Ulvonkylä lasketaan kuuluvaksi kahden kilometrin päässä sijaitsevaan Vehunkylään.

Luonnonolot

Ulvonkylän alueen kallioperä koostuu dioriitista, joka on peräisin prekambriselta kaudelta. Maaperä Ulvonkylällä on lähinnä pohjamoreenia, jossa on myös turvekerrostumia. Ulvotuisen ympäristössä sijaitsee lisäksi drumliineja. Viimeisin jääkausi on muokannut alueen maaperäkerrostumia.

Kylä sijaitsee keskiboreaalisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä. Alueen lukuisat suot ovat viettokeitaita, mutta kylän pohjoispuolella on jo Pohjanmaan aapasoita.

Ulvonkylä kuuluu Kokemäenjoen vesistön pohjoisimpaan alueeseen ja sen vedet virtaavat Selkämereen. Ulvonkylän itäpuolella on seudun suurin järvi, Ulvotuinen ja länsipuolella puolestaan pienikokoinen, jo miltei umpeen soistunut Kaijanlampi. Ulvotuiseen virtaa kaakossa sijaitsevasta Mäntyslammesta Myllypuro, ja Ulvotuisesta virtaa kylän luoteispuolelle Maintaiseen Alajoki. Kylän pohjoisosassa sijaitsee Ulvonmäki, jolla on korkeutta 223 metriä merenpinnasta.

Vuotuinen sademäärä on Ulvonkylällä noin 550 millimetriä ja sadepäiviä kertyy vuodessa hieman yli 180.

Historiaa

Asutuksen alku ja Ulvonkylän nimi

Ulvonkylän asutushistoria alkaa 1830-luvulla. Läheisen Vehunkylän ensimmäinen talo oli Paavola, joka perustettiin jo vuonna 1570. Isojako alkoi Vehunperällä Leppäkankaan talossa pidetyssä kokouksessa vuonna 1837, mutta kylän maat oli arvioitu jo vuonna 1833, jolloin Paavolan talosta erotettiin alustavasti Ulvon torppa, nykyisen Ulvonkylän ensimmäinen kiinteästi asuttu paikka.

Nykyinen asutus

Nykyisin Ulvonkylällä on kaikkiaan 15 taloa, joista eteläisimmät ovat talvisin autioina. Talot ovat: Rantala, Maasola, Sinisalo, Kotiranta, Hakala, Penttilä, Uusi Hakala, Toivola, Etelämäki, Varjola, kaksi Rannilan taloa, Ulvo, Kaukola ja Jokela (kursivoiduissa taloissa on vain kesäasutusta). Lisäksi Ulvotuisen itä- ja pohjoisrannalle on rakennettu muutamia kesämökkejä.

Ulvonkylän väkiluku on muun maaseudun tapaan laskenut voimakkaasti 1950-luvulta lähtien. Enimmillään asukkaita on ollut 1940-luvulla, jolloin kylässä asui noin 60 henkeä. Nykyisin ympärivuotisia asukkaita on vajaat parikymmentä.

Muuttoliike on vienyt Soinissakin väkeä Ulvonkylän kaltaisilta sivukyliltä kirkonkyliin. Kun vielä vuonna 1960 Soinin kirkonkylän ulkopuolisella haja-asutusalueella asui 84,2 prosenttia koko kunnan asukkaista, oli samainen luku laskenut vuoteen 2000 mennessä jo 56,4 prosenttiin. Haja-asutusalueen väkimäärä onkin Soinissa 40 vuoden kuluessa pudonnut alle puoleen aiemmasta väkiluvusta.

Palvelut

Ulvonkylällä on Multiantien varrella kaksi linja-autopysäkkiä, mutta bussivuorot ovat harvassa: Ulvonkylän halki liikennöi linja-auto kesäisin Soinista Vehunkylän kautta Ähtäriin ja takaisin kerran päivässä.

Ulvonkylällä on aikoinaan toiminut kaksikin kyläkauppaa ja Rannilan juustola – myymäläauto ei kulje kylässä enää. Vuoteen 1974 sijaitsi Etelämäen talossa pieni sivukirjasto, kunnes sen korvasivat Soinin kunnankirjaston kirjastoauton palvelut vuosina 1975–2005. Rannilassa toimii yhä pieni fysiatrinen hoitola.

Kylän pohjoispuolella sijaitsee vanha mylly, joka on 1990-luvun lopulla kunnostettu nähtävyydeksi. Myllyn kautta Ulvotuisesta virtaavassa Alajoessa on myös mahdollisuus maksulliseen kalastukseen. Myllyn pohjois- ja luoteispuolella on vanhoja juoksuhautoja, jotka venäläiset kaivoivat autonomian loppupuolella pelätessään keisarillisen Saksan hyökkäävän Suomeen.

Sähköt Ulvonkylälle saatiin vuonna 1955, jolloin kylällä vietettiin valojuhlaa. Laajakaistayhteys kylälle avattiin heinäkuussa 2007.

Ulvonkylälle perustettiin postipysäkki 15. joulukuuta 1958. Kaukolan kyläkaupan yhteydessä toiminut postipysäkki lakkautettiin 1. syyskuuta 1981. Ulvonkylän postinumero oli aikoinaan 63960, mutta nyt kylässä käytetään osoitetta 63950 Vehunkylä. Lähin varsinainen postitoimipaikka sijaitsee tällä hetkellä^milloin? Myllymäellä.

Tiedotusvälineet

Ulvonkylälle leviäviä paikallislehtiä ovat muun muassa Järviseutu ja Ähtärinjärven Uutisnuotta. Ilmaislehdistä kylälle jaetaan muun muassa Ykköset!-lehteä. Ulvonkylälle jaettiin 2000-luvun alussa myös muutaman vuoden ajan julkaistua ilmaislehti Soinilaista, mutta sen ilmestyminen on jo päättynyt.

Politiikkaa

Ulvonkylä sijaitsee alueella, joka on varsin vahvaa Suomen Keskustan, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannatusaluetta. Kylä kuului Vehun äänestysalueeseen vuodesta 1947 vuoteen 1989 saakka, jolloin muodostettiin Kivijärven-Vehun-Parviaisen äänestysalue. Tällä äänestysalueella asuu kaikkiaan 191 henkeä, joista äänioikeutettuja on 160. Äänestysalueen asukkaat äänestävät Parviaisen entisellä koululla.

Lähteet

• Autio, Lasse – Heikinmäki, Maija-Liisa (toim.): Soini-lukemisto I–III. Vaasa 1986–2006.
• Junnila, Heikki – Rantatupa, Heikki (toim.): Järviseudun historia I–III. Vaasa ja Kokkola 1983–1990.
• Norrena, Leevi: Talonpoika, pohjalainen – ja punainen. Tutkimus Etelä-Pohjanmaan Järviseudun työväenliikkeestä vuoteen 1939. Väitöskirja. Tampere 1993.
• Tuomaala, Väinö: Soinilaisia karhun nostajia ja karhun kaatajia. – Teoksessa Kytösavut IV. Vaasa 1948.
• Soinin kunnan kotisivut