Avaa päävalikko

Ukonkivi (Inari)

Inarijärven saari Inarin kunnassa
Ukonkivi
ÄijihsuáluiView and modify data on Wikidata
Ukonkivi2.jpg
Muut nimet
Ukko, Ukonsaari
Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
30
Väestö
Asukasluku
asumaton
Luokitus
Maailmanperinnön aieluettelon kohde ()View and modify data on Wikidata

Ukonkivi (inarinsaameksi Äijihsuálui)[1] eli Ukko eli Ukonsaari sijaitsee Inarijärven Ukonselällä Inarin kirkonkylän edustalla. Kylältä on saarelle matkaa noin 11 kilometriä.[1][2] Se oli aikoinaan saamelaisten pyhä uhripaikka.[3] Saari on noin 30 metriä korkea.[1][2]

Ukko eli inarinsaameksi Äijih[2] oli inarinsaamelaisten tärkein miespuolinen jumalolento. Ukkoa palvottiin saarella ilmeisesti vielä 1800-luvun lopulla.[1] Palvontamenoihin liittyi erilaisten saaliseläinten, kuten peurojen, luiden ja sarvien vieminen saarella sijaitsevaan uhriluolaan. Englantilainen Sir Arthur Evans, myöhemmin Välimeren alueen arkeologina tunnettu, kävi saaren uhriluolalla nuorena opiskelijana vuonna 1873[2] ja teki paikan päällä kaivauksia. Luolasta löytyi luiden ohella Itä-Venäjältä Kama- ja Vytshegdajoen alueelta peräisin oleva ohimorengas noin 1200-luvulta.[1]

Samuli Paulaharju on teoksessaan Seitoja ja seidan palvontaa Ukonsaarta kuvaillut näin: "Inarin länsiosassa, Ukonselän suupuolessa on korkea (30 m.), jyrkkäpäätyinen kalliopahta-saari, Ukko, joka monilukuisten muiden saarien joukosta näkyy jo kauas, kirkollekin, yli penikulman päähän. Kalliopahdassa on iso uhriluola, jo vanhastaan tunnettu. Luolassa on vieläkin jäljellä luita, »karhun ja peuran ja linnun luita.» Vanha inarilainen muistelee vanhoista Inarin jumalista, että »Ukko oli miesjumala Inarin Ukonsaarella ... ja toinen oli naisjumala, Galguvaaran ahkku, Ukonselän pohjukan pohjoisrannalla. Siinä on semmoinen juppura, mutta ei ole enää kiveä. Siinäkin on uhrattu ennen.»"[4]

Saarelle tehdään kesäisin risteilyjä Inarin kirkonkylältä saamelaismuseo Siidan rannasta.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Ojanlatva, Eija: Ukonsaari samimuseum.fi. Viitattu 6.8.2018.
  2. a b c d Ukonsaari luontoon.fi. Viitattu 6.8.2018.
  3. CD-Facta 2005, WSOY.
  4. Paulaharju, Samuli, "Seitoja ja seidan palvontaa", Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1932, s. 36.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä saariin tai saaristoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.