Uimaopetus tarkoittaa opetusta, jonka tavoitteena on opettaa riittävä uimataito. Pohjoismaissa käytettävän uimataidon määritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka syvään veteen pudottuaan ja noustuaan pinnalle pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä on uitava selällään.

Uimaopetusta

Suomessa uimaopettajia kouluttaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry.

Uimaopetuksen muotoja muokkaa

Suomessa uimaopetusta järjestetään lähes kaikenikäisille. Suosituimpia lasten kursseja ovat vauvauinnit ja uimakoulut. Aikuisille on eri uintilajien tekniikkakursseja sekä myös alkeisuimaopetusta.

Koulujen uimaopetus muokkaa

Uimaopetus on kirjattu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: 1–2 -luokilla vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnanopetukseen. 3.–6. vuosiluokkien liikunnan opetuksen tavoitteena on opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Hyvän arvosanan (8) kriteeri on, että oppilas on perusuimataitoinen (Osaa uida 50 metriä kahta uintitapaa käyttäen ja sukeltaa 5 metriä pinnan alla).[1] Kuudesluokkalaisista kolme neljästä oppii Suomessa riittävän uimataidon. Uimataidottomuutta selittäviä tekijöitä on, että kunnassa ei ole uimahallia tai että opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta ei järjestetä.[2] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei pitänyt uskonnonvapauden loukkaamisena sitä, että Sveitsissä kaksi isää sai sakot estettyään tyttäriään osallistumasta koulun uimaopetukseen, jossa oli samassa ryhmässä myös poikia.[3]

Uimaopetuksen tarkoitus muokkaa

Hukkuminen on merkittävä kuolinsyy kehitysmaissa. WHO pitää lasten uimaopetusta tärkeänä hukkumisia ehkäisevänä strategiana.[4] Pohjoismaissa hukkumisia selittävät alkoholinkäyttö, ikä, (mies-)sukupuoli, sairaus, riskikäyttäytyminen sekä puutteellinen uimataito.Viimeksimainittuun voi vaikuttaa uimaopetuksella.[5] Vesi elementtinä on sopiva myös henkilöille, jotka eivät voi harrastaa iskutusta sisältävää liikuntaa.[6]

Lähteet muokkaa

  1. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (sivut 149, 274 ja 276) 2014. Opetushallitus. Arkistoitu 15.2.2017. Viitattu 31.3.2017.
  2. Suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto suh.fi. 11.1.2017. Viitattu 31.3.2017.
  3. HUDOC - European Court of Human Rights hudoc.echr.coe.int. Viitattu 31.3.2017.
  4. Global report on drowning. Preventing a leading killer 2014. World Heath Organisation. Viitattu 31.3.2017.
  5. Martin Andersson: Uimataito Pohjoismaissa 1996–2016 suh.fi. 2017. Arkistoitu 31.3.2017. Viitattu 31.3.2017.
  6. Health Benefits of Water-based Exercise www.cdc.gov. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.